Online-oopperaopas ja synopsis TOSCAan
Rakkaus, kuolema ja kauhu. Kaikki on tässä oopperassa. Puccini loi kolme suurta roolikuvaa, jotka mukaansatempaavien duettojen ja kuuluisien aarioiden myötä tekivät “Toscasta” yhden useimmin esitetyistä oopperoista.
Yleiskatsaus ja pikakäyttö
Sisältö
♪ Synopsis
♪ Act II
Tallennussuositus
Highlights
♪ Te Deum
Roolit ja synopsis
PREMIERE
Rooma, 1900
Libretto
Giuseppe Giacosa und Luigi Illica, basierend auf Victore Sardous La Tosca
Pääroolit
Floria Tosca, kuuluisa näyttelijätär (sopraano) - Cavaradossi, taidemaalari ja Toscan rakastaja (Tenori) - Scarpia, Rooman poliisipäällikkö (Bariton) - Angelotti, karannut vanki ja Attavanin veli (Basso)
Levytyssuositus
EMI:llä Maria Callas, Tito Gobbi ja Giuseppe di Stefano, johtajanaan Victor de Sabata ja Milanon La Scalan kuoro ja orkesteri.
Kommentti
Libretton mutkikas historia
Kun Puccini työsti toista oopperaansa “Le vili”, hän törmäsi Sardousin draamaan “Tosca” vuonna 1889. Hän tunsi inspiraatiota tehdä aineistosta ooppera ja kääntyi kustantajansa Ricordin puoleen, joka tilasi Illicalta proosaluonnoksen. Illica lyhensi Sardousin hieman pitkän, viisinäytöksisen tarinan kolmeen näytökseen, mutta oli tyytymätön profaaniin tarinaan. Puccini puolestaan oli tyytymätön Illican tarinaan, joten hankkeesta luovuttiin. Ricordi tarjosi sittemmin materiaalia Franchettille, jonka hän halusi rakentaa Verdin seuraajaksi. He jopa kävivät yhdessä mestarin luona, joka suhtautui tarinaan hyvin myönteisesti. Puccini osallistui “Toscan” teatteriesitykseen kuuluisan näyttelijätär Sarah Bernhardin kanssa vuonna 1895 ja innostui jälleen hankkeesta. Sillä välin hän oli kirjoittanut menestyksekkäät oopperat “La Bohème” ja “Manon Lescaut”, ja Ricordi päätti ottaa “Toscan” Franchettilta pois. Giacosa, joka oli jo kirjoittanut kahden jälkimmäisen oopperan säkeet, kehitti tekstin, ja Puccini ryhtyi työhön. Kuten tavallista, heidän välillään oli paljon riitoja, Puccini ei koskaan tehnyt librettistiensä asioita helpoiksi. Jopa Sardou, joka oli hyväksynyt libreton, puuttui asiaan, mutta ehdotti nyt, että ooppera päättyisi traagisesti Toscan hyppyyn Tiberiin. Illica puolestaan ehdotti hullun kohtausta, jonka Sardou hylkäsi jyrkästi.
[/av_font_icon]Matkavinkki oopperan ystäville: Käy alkuperäisissä kohteissa Roomassa (Klikkaa linkkiä TRAVEL-blogipostaukseen)
Ooppera kolmelle näyttelijälaulajalle
Puccini keskittyi “Toscassa” vahvasti kolmeen päärooliin, joista kukin on hieno roolihahmo sinänsä. Aloittaen Scarpiasta, jonka Puccini kuvaa raa’alla harmonialla ja deklamaatioilla vallanpitäjänä, sadistina ja laskelmoivana irstailijana, jolla on vielä kuolemassakin paremmat kortit. Vastaparina on Cavaradossi, joka taiteilijana piirtyy jaloilla piirteillä ja jolle on annettu lyyrinen rooli kauniine aarioineen ja duettoineen. Vaikka miespääosien roolit ovat melko “yksiulotteisia” (kuten monissa oopperoissa…), näemme Toscan eri puolet. Ensimmäisessä näytöksessä koemme flirttailevan, mustasukkaisen naisen. Toisessa näytöksessä dramaattisen, vihamielisen, taistelevan naisen ja kolmannessa näytöksessä ensin rakastavan ja sitten epätoivoisen naisen.
Musiikki
Jos vertaa “Toscaa” edeltäjäänsä “La Bohèmeen”, hämmästyy. Toscasta ei löydy enää “Bohèmen” leikkisää suloisuutta. “Tosca” erottuu kovilla soinnuillaan, dramaattisilla dueteillaan ja jännityksen täyttämän ilmapiirin jatkuvalla läsnäolollaan. Jopa ensimmäisen näytöksen rakastavaisten duetto jää Toscan mustasukkaisuuden varjoon. Se on luultavasti Puccinin lähimpänä verismoa oleva ooppera. Aivan kuten Verdi valitsi jokaista oopperaa varten erillisen “Tinta musicalen”, Puccini suunnitteli oopperoidensa partituurit aina strategisesti. Mainittujen tyylillisten elementtien lisäksi “Toscassa” johtavilla motiiveilla on tärkeä rooli. Jo oopperan ensimmäisissä tahdeissa kuullaan Scarpian räikeä motiivi, 3 kovaäänistä sointua, josta tulee rakkausmotiivin ohella hallitseva elementti, jota siteerataan yhä uudelleen. Viimeistään “La Bohème”-oopperasta lähtien Puccini oli yksityiskohtien säveltäjä. Hän kävi itse Roomassa tutkimassa Castel Sant’Angelon kellojen sointia. Hän huolehti henkilökohtaisesti myös kolmannen näytöksen paimenpojan laulun tekstistä, jonka hän antoi roomalaisen runoilijan kirjoittaa itselleen sävellettäväksi oikealla roomalaisella murteella.
Ensi-ilta
Vuonna 1900 ensi-ilta pidettiin Roomassa kuningattaren ja muiden julkkisten läsnä ollessa. Menestys oli kohtalainen, musiikin raakuus oli liian epätavallista (kriitikot puhuivat “banaaliudesta”), ja puhuttiin jopa “kidutusoopperasta”. Pian tämän jälkeen Milanon La Scalassa oli ensiesitys Arturo Toscaninin johdolla, joka oli suuri menestys ja tasoitti teoksen loistokasta tietä.
Maria Callasin kuuluisa lontoolainen televisiotallenne
“Toscan” esitys Lontoon Convent Gardenissa vuonna 1964 johti ainutlaatuiseen Callas-maniaan. “Vuoden 1964 alussa musiikkimaailma koki jotain täysin odottamatonta: Maria Callas, primadonna, palasi Lontoon kuninkaallisen oopperatalon oopperalavalle ja saavutti pitkään kestäneen sensaatiomenestyksen Tosca-tulkinnallaan. Edes Beatles ei saanut enemmän huomiota lehdistössä. Maria Callasin loistelias ura näytti kuitenkin jo kauan sitten päättyneen, hänestä itsestään oli tullut myytti. Hänen äänensä ei ollut enää hänen äänensä, vaan hänen skandaalinsa hallitsivat tuolloin otsikoita. Pettyneenä rakkauteensa monimiljardööri ja playboy Aristoteles Onassisiin Maria Callas halusi jälleen kerran näyttää kaikille, että hän oli oikeutettu kantamaan titteliä “Primadonna Assoluta”. Sillä ehdolla, että tähtiohjaaja Franco Zeffirelli ottaisi ohjat käsiinsä, poikkeuksellinen laulaja suostui lopulta laulamaan Toscan. Hänen ihailijansa jonottivat päiviä oopperatalon edessä ja viettivät kylmiä talviöitä makuupusseissa ja taittotuoleilla saadakseen yhden himoituista lipuista ja nähdäkseen tähtensä jälleen kerran paraatiroolissaan (lähde: ORF, Wischmann)”. Esityksestä tuli Callasin riemuvoitto ja joutsenlaulu. BBC tallensi toisen näytöksen suorana.
Toscasin 2. näytös “Lontoon äänitys” – Callas / Gobbi / di Stefano
TOSCA ACT I
Synopsis: Italian poliisivaltiossa vuonna 1800 poliittinen vanki Angelotti pakenee. Pakomatkalla hän astuu kirkkoon. Hänen sisarensa Attavanti, tunnettu näyttelijätär, oli laittanut salaa avaimen kappeliin ja tallettanut naispuolisen valeasun pakoa varten. Kirkkomaalari Cavaradossi astuu kirkkoon.
Kolmella voimakkaalla soinnulla Tosca alkaa ukkosen jyrinällä: se on sadistisen Scarpia motiivi, jonka näemme vasta myöhemmin, mutta jonka varjo roikkuu alussa teoksen yllä kuin Damokleen miekka. Nyt lavalle astuu kolme ihmistä peräkkäin. Puccinin mukaan kutakin näistä esiintymisistä säestää muistin motiivi. Ensin pakeneva Angelotti (synkopoitu motiivi ff:ssä):
Sitten sakristan (pistemäisellä motiivilla):
ja lopuksi Cavaradossi (lyhyellä puristusmotiivilla):
Ah finalmente – Carreras
Recondita armonia
Synopsis: Cavaradossi maalaa kuvan Madonnasta kirkossa. Hän on antanut sille Toscan ja toisen, tuntemattoman kaunottaren piirteet, joka vierailee kirkossa usein. Hän on ajatuksissaan rakastajattartaan Floria Toscaa.
“Recondita armonia” on oopperan kohokohta, ja se soi ensimmäisen näytöksen alkupuolella. Verdin tavoin Puccini nautti toisinaan siitä, että hän rankaisi pahamaineisia myöhästyjiä.
Kuuntele aaria kolmen tenorin tulkitsemana.
Jussi Björlingin ääni oli erinomainen. Siinä oli hopeinen sointiväri ja sen korkeudet olivat erinomaista laatua.
Recondita armonia (1) – Björling/Leinsdorf
Herkkua on Luciano Pavarottin versio, jota James Levine säestää pianolla.
Recondita armonia (2) – Pavarotti
Ja kolmas ja viimeinen Placido Domingon tulkinta oopperan upeasta elokuvaversiosta.
Recondita armonia (3) – Domingo
Toscan ulkonäkö
Synopsis: Nyt hän huomaa pakolaisen. Hän tuntee Angelottin ja jakaa tämän vihan Rooman tyrannia ja poliisipäällikkö Scarpiaa kohtaan. Hän antaa hänelle ruokakorinsa. Angelotti piiloutuu kappeliin, kun hän kuulee Toscan vierailevan Cavaradossin luona. Se, että kirkko on lukossa, herättää hänen epäilyksensä. Madonnan kuvan edessä Tosca kysyy, kuka kuvan vaalea nainen on. Cavaradossi vastaa syyllisen miehen valheellisella rentoudella, että se on Maddalena. Äkillisessä tunnistuksessa Tosca huutaa, että se on Attavanti, hänen teatterikilpailijansa.
Tosca astuu sisään myös muistelmamotiivilla, jota soittavat soolosello ja sooloviulu:
Pian Toscan uhkaavat pohjasävyt ja Cavaradossin täyteläiset äänet asettuvat vastakkain. Syntyy deklamaatiotyyppinen keskustelu, jota orkesteri kommentoi toistuvasti muistin motiiveilla.
Mario! Mario! – Verrett / Pavarotti
Synopsis: Cavaradossin on lepyteltävä häntä.
Kesting kuvailee tätä Callaksen tallennusta seuraavasti: “Toscan laulaessa ‘Quegli occhi’, yhä mietteliäänä ja taas tukahdutettuja kyyneleitä, Cavaradossi laulaa ihanan virtaavan kantilan ‘Qual occhio al mondo’. Tosca ottaa tämän vastaan lauseella ‘O come la sai bene l’arte di farti amare’, ja yhtäkkiä Callas kuulostaa niin päihtyneeltä – ja päihdyttävän kauniilta kuin yksikään muu laulaja. Hän tekee huomaamattomasta hetkestä oopperan suurhetken. Siirryttäessä duettoon kuulemme rakkausteeman, jota sitten oopperassa toistuvasti siteerataan:
Quegli occhi – Callas/di Stefano
“Te Deum” – Puccinin suuri messukohtaus
Synopsis: Tosca lähti kirkosta rauhoittuneena. Linnasta kuulunut tykinlaukaus ilmoittaa Angelottin pakenemisesta. Cavaradossi saa Angelottin nopeasti piilosta ja vie hänet maalaistaloonsa turvaan. Poliisipäällikkö Scarpia astuu kirkkoon ja etsii karkulaista. Hän löytää kuitenkin vain epäilyttäviä jälkiä, muun muassa naisen vaatteet. Tällä hetkellä paikalle astuu Tosca, joka etsii Cavaradossia ja tapaa Scarpia. Hän saa tietää, että nainen on Cavaradossin rakastaja. Hän lietsoo taitavasti naisen mustasukkaisuutta viittaamalla naisen vaatteisiin. Tosca, mustasukkaisuuden syömänä, suuntaa Cavaradossin maalaistaloon. Scarpia voittaa, ja hän antaa kätyrien seurata Toscaa päästäkseen Cavaradossin ja Angelottin jäljille. Scarpia voittaa, sillä Cavaradossi on avain Toscan valloittamiseen. Pikkuhiljaa kirkko alkaa täyttyä Napoleonia vastaan käydyn voitokkaan taistelun vuosipäivän viettoa varten.
Kuuluisalla “Te Deumilla” Puccini tarjoaa meille yhden oopperan historian mukaansatempaavimmista messukohtauksista. Puccini kietoo yhteen erilaisia musiikillisia ideoita: kuulemme kaksi kirkonkelloa, kulkueen latinankielistä laulua, tykiniskuja ja Scarpian soolon. Scarpia laulaa itsensä valloitushalun huumaan, joka päättyy rienaaviin sanoihin: “Tosca, mi fai dimenticar Iddio!”. (“Tosca, saat minut unohtamaan Jumalan!”). Sen jälkeen hän yhtyy latinalaiseen kulkulauluun, jota säestävät paljastavat tritonisoinnut.
Katso ja kuule tämä kohtaus vaikuttavassa elokuvasovituksessa. Ruggero Raimondi loistaa upealla laulu- ja näyttelijäsuorituksella.
Tre sbirri (Te deum) – Raimondi
TOSCA ACT II
Synopsis: Angelotti osasi piiloutua hyvin vetopaikkaan eikä jäänyt kiinni. Scarpia pidätytti Cavaradossin ja kuulusteli häntä saadakseen selville Angelottin olinpaikan. Cavaradossi kieltäytyi vastaamasta. Scarpia oli odottanut sitä ja käski Toscan tulla hänen luokseen. Kun hän astuu sisään, hän järkyttyneenä löytää Cavaradossin. Cavaradossi kuiskaa hänelle, ettei hän saisi missään tapauksessa mainita Angelottin piilopaikkaa.
Cavaradossin kuulustelua säestävät jousien dramaattiset tremolot.
Dov’è Angelotti? Domingo / Milnes
Synopsis: Scarpia teettää Cavaradossin kidutuskammioon ja kiduttaa häntä kuuloetäisyydellä. Nyt hän tuo Toscan viereiseen työhuoneeseensa ja tarjoaa kauniille näyttelijättärelle diiliä: Cavaradossin kidutuksen loppuminen tietoa vastaan, missä Angelotti on. Mutta Cavaradossi ja Tosca kieltäytyvät vastaamasta.
Orsu parlate – Callas / Gobbi
Vissi d’arte – Puccini muuttaa Toscan kasvot
Synopsis: Kun kidutus kiihtyy, Tosca paljastaa Angelottin piilopaikan. Tajuton Cavaradossi tuodaan sisään, ja kun hän herää, hän kuulee kauhuissaan, että Tosca on paljastanut salaisuuden. Poliisi ryntää sisään ja raportoi joukkojen tappiosta Napoleonin armeijaa vastaan. Cavaradossi voittaa ja paljastaa itsensä valtion viholliseksi. Tämä on hänen kuolemantuomionsa.
Nel pozzo del girardino – Callas / Gobbi / di Stefano
Synopsis: Scarpia tuomitsee hänet seuraavana aamuna Castel Sant’Angelossa kuolemaan teloituskomennuksella. Scarpia tarjoaa Toscalle uutta diiliä: hänen rakastajansa henkeä yhdestä yöstä hänen kanssaan. Tosca tarjoaa rahaa, mutta Scarpia pitää kiinni vaatimuksestaan.
Aarialla “Vissi d’arte” Puccini muuttaa Toscan persoonallisuutta katsojalle. Pinnallinen, mustasukkainen näyttelijätär muuttuu naiseksi, jonka kärsimys liikuttaa kuulijaa. Hän reagoi epäuskoisesti. Miksi Jumala rankaisee häntä, joka elää hurskasta elämää? Puccini kirjoittaa aarian alussa “Pianissimo, dolcissimo, con grande sentimento”. Säkeistön “Sempre con fé” myötä tunnelma muuttuu ja laulajan on siirryttävä kauniiseen melodiseen ja intiimiin lauluun. Uskonnollisissa tunnelmissa kappale päättyy huipentumaan “Perché, perché, Signor”, joka päättyy korkeaan b:hen.
1953 Maria Callas oli uransa laulullisella huipulla. Hänen Vissi d’arte -teoksessaan oli äänen loistoa ja näyttelijän empatiaa. Victor de Sabatan äänitys syntyi valtavalla vaivalla, ja se on yksi parhaista oopperaäänitteistä koskaan.
Vissi d’arte (1) – Callas
Seuraavaksi kuulet Leontyne Pricen version. Aida, Carmenin ja Leonoran lisäksi Tosca oli rooli, jolla hän teki eniten vaikutusta.
Vissi d’arte (2) – Price
Anna Netrebko debytoi Toscan roolissa Metropolitan-oopperassa vuonna 2018. Kuuntele häntä lyyrisessä versiossa “Vissi d’arte”.
Vissi d’arte (3) – Netrebko
Murhapaikka
Synopsis: Tosca on ilmeisesti samaa mieltä. Scarpia allekirjoittaa määräyksen, jonka mukaan Cavaradossi ammutaan seuraavana päivänä näön vuoksi. Kun Tosca on jäänyt kahden Scarpia kanssa, hän pyytää kulkulupaa, jolla hänet ja Cavaradossi saadaan turvallisesti pois Roomasta. Kun Scarpia antaa passin, Tosca näkee veitsen. Hän laittaa sen kaapunsa alle, ja kun Scarpia lähestyy häntä, hän tappaa hänet veitsellä. Tosca asettaa juhlallisesti kynttilöitä kuolevan Scarpia ruumiin ympärille. Hän pakenee palatsista ja suuntaa Castel Sant’Angeloon.
Kuolinkohtauksen jälkeen soi ilmeikäs jousikohtaus, jonka jälkeen Tosca lausuu tuomion: “E avanti a lui tremava tutta Roma!” (“ja ennen sitä koko Rooma kerran vapisi”) ja näytös päättyy kuolevan orkesterin ääniin ja rumpujen rullaukseen.
E qual via scegliete – Callas / Gobbi / di Stefano
TOSCA ACT III
Synopsis: Aamunkoitteessa Castel Sant’Angelolla.
Paimentolaisessa idyllissä kuuluu ohi kulkevan paimenpojan ääni ja kirkon kellojen soitto. Puccini sävelsi tämän viattoman kohtauksen suurella hartaudella. Välillä kuullaan oopperan motiiveja, kuten Scarpia varoitusmotiivi.
Io de sospiri – Mehta
“E lucevan le stelle“
“
Synopsis: Cavaradossi on loukussa sellissä. On juuri ennen aamunkoittoa ja hänen teloituksensa on lähellä. Hän pitää Toscan amulettia käsissään ja jättää jäähyväiset.
Cavaradossin teloitus on lähellä ja hän muistelee Toscaa melankolisesti. Kyseessä on Puccinille tyypilliseen tyyliin kirjoitettu upea aaria; vaikka Cavaradossi laulaa kappaleen alkuosassa monotonisen kohdan, häntä säestää klarinetilla ilmeikäs melodia. Aarian alussa Cavaradossi kuvaa, kuinka muistot näyistä, tuoksuista ja tunteista tuikkivat nyt kuin kaukaiset tähdet. Puccini antaa laulajalle mahdollisuuden upottaa nämä tunteet eri sointiväreihin. Seuraava kohta “O dolci baci, o languide carezze”, joka viittaa menneisiin rakkauden öihin, on laulettava lämpimästi ja hellästi, kunnes “Svani sempre” -kappaleessa synkät, toivottomat ajatukset hallitsevat ja lopulta “Muoio disparato” -kappaleessa epätoivo purkautuu hänestä. Aarian jälkeen tenorin on purskahdettava kyyneliin Puccinin ohjeiden mukaisesti.
Kuuntele kaksi tulkintaa.
Ensimmäinen Jussi Björlingin esittämä.
E lucevan le stelle (1) – Björling / Leinsdorf
Kuuntele ja näe Placido Domingo “live-elokuvassa”, joka on kuvattu alkuperäisillä paikoilla säveltäjän kuvaamana. Keskipäivällä Sant’ Andrea della Valle, samana iltana Palazzo Farnese ja seuraavana aamuna Castel Sant’Angelo. Laulajat olivat monitorien välityksellä yhteydessä kapellimestariin ja orkesteriin, jotka soittivat konserttisalissa.
E lucevan le stelle (2) – Domingo
O dolci mani – rakkauden duetto
Synopsis: Vanginvartija ottaa hänet ulos sellistä ja vie hänet kasematille. Siellä Tosca löytää hänet ja kertoo hänelle riidastaan Scarpia kanssa ja siitä, että hän tuli pelastamaan Cavaradossin lavastetulla teloituksella. Cavaradossi liikuttuu Toscan sankarillisuudesta.
Hellyydellä aiheeseen Cavaradossi avaa kohtauksen ja ylistää Toscan rohkeutta. Toscaosa ohjeistaa häntä selvin päin näyttelemään kuolemaa teloituksessa. Mutta pian tunteet puhkeavat ja Tosca haaveilee heidän yhteisestä tulevaisuudestaan.
Kuuntele tämä kaunis duetto ensin Maria Callasin ja Giuseppe di Stefanon kanssa.
O dolci mani (1) – Callas / di Stefano
Hieno tulkinta jälleen Zeffirellin filmatisoidusta tuotannosta Placido Domingon ja Raina Kabaivanskan kanssa:
O dolci mani (2) – Domingo / KabaivanskaSynopsis: Cavaradossi viedään teloituspaikalle ja Tosca osallistuu oletettavasti lavastettuun teloitukseen. Laukaukset kuuluvat ja Cavaradossi kaatuu. Sotilaat poistuvat paikalta. Kiväärien luodit olivat kuitenkin aitoja ja Cavaradossi todella ammuttiin Toscan kauhuksi. Sillä välin Scarpia murha on huomattu ja sotilaat palaavat. Tosca tappaa itsensä hyppäämällä Castel Sant’Angelosta.
Finaali – Domingo / Kabaivanska
Tallennussuositus
EMI 1953, Maria Callas, Tito Gobbi ja Giuseppe di Stefano, johtajana Victor de Sabata ja Milanon Scalan kuoro ja orkesteri.
Peter Lutz, opera-inside, Giacomo Puccinin TOSCAn online-oopperaopas.
Leave a Reply
Want to join the discussion?Feel free to contribute!