Online-oopperaopas LE NOZZE DI FIGARO

Se, että Da Ponte ja Mozart kykenivät luomaan mestariteoksen tästä mutkikkaasta komediasta, on ihme. Mozart ei kirjoittanut “Le nozze di figaro” -teoksella ainoastaan upeaa tilannekomediaa upealla musiikilla, vaan myös viisi kuolematonta roolikuvaa päähenkilöille.

 

 

Sisältö

Synopsis

Kommentti

I. näytös

Teko II

Näytös III

Näytös IV

Tallennussuositus

 

 

Highlights

Ouverture

Se vuol ballare, signor contino

Non so piu cosa son, cosa faccio

Non piu andrai farfallone amoroso

Porgi amor

Voi che sapete

Dove sono i bei momenti

Canzonetta sull’aria – Che soave zeffiretto

L’ho perduta

 

 

Ensi-ilta

Wien, 1786

Libretto

Lorenzo Da Ponte, perustuu Pierre Augustin Caron de Beaumarchais'n komediaan La Folle Journée ou le Marriage de Figaro.

Pääroolit

Kreivi Almaviva, aatelismies ja palvelija (basso) - Kreivitär Almaviva, kreivin vaimo (sopraano) - Figaro, kreivin palvelija (basso) - Susanna, kreivittären kamarineiti ja Figaron morsian (sopraano) - Cherubino, kreivin palvelija (sopraano) - Marzellina, kreivittären taloudenhoitaja (mezzosopraano)

Äänitysehdotus

EMI, Elisabeth Schwarzkopf, Sena Jurinac, Irmgard Seefried, George London ja Erich Kunz, johtajana Herbert von Karajan, Wienin valtionoopperan kuoro ja Wienin filharmonikot. Vaihtoehtoisesti voit katsoa oopperafilmin: DG, Mirella Freni, Kiri Te Kanawa, Dietrich Fischer-Dieskau ja Maria Ewing, johtajana Karl Böhm ja Wienin filharmonikkojen kuoro ja orkesteri.

 

 

Roolit ja synopsis

 

 

 

 

 

Kommentti

 

 

 

Viisi vuotta ennen Ranskan vallankumousta

Se, että Mozart pystyi tuomaan tämän komedian näyttämölle vuonna 1786, on ihme. “Kukaan muu tuon ajan säveltäjä ei olisi keksinyt hullua ideaa säveltää Beaumarchais’n satiirista ja purevaa yhteiskunnallista komediaa Joosef II:n keisarilliseen hovioopperaan, joka oli noiden vuosien poliittisesti räjähdysherkkä näytelmä, jonka esittäminen oli kielletty myös Wienissä. (Lähde: Attila Csampai, oopperaopas)

 

 

Da Ponten Libretto

Hovioopperan silloinen hovirunoilija Lorenzo Da Ponte joutui lupaamaan sensuurille tiettyjen kohtien, kuten Figaron viidenteen näytökseen sisältyvän kiihottavan puheen, lieventämistä. Juoni perustui kuitenkin uskollisesti alkuperäiseen. Tämän teoksen käytön riski ei ollut vain poliittinen vaan myös dramaturginen. Beaumarchais’n komedia oli hyvin pitkä ja hyvin monimutkainen, ja Da Ponten ansioksi jää, että hän onnistui loistavasti tiivistämään sen oopperaan sopivaksi libretoksi. Hän muun muassa vähensi päähenkilöiden määrän 16:sta 11:een ja näytösten määrän viidestä neljään. Mozart sovitti sävellystekniikkansa tähän monimutkaisuuteen. Esimerkiksi toisen näytöksen finaali on pisin Mozartin koskaan kirjoittama finaali, lähes 1000 tahtia. Se on lähes teatteri teatterissa, sillä se kestää yli 20 minuuttia eikä siinä ole yhtään tylsää sekuntia, ei dramaturgisesti eikä musiikillisesti. “Le nozze di Figaro” oli Da Ponten ensimmäinen yhteistyö Mozartin kanssa. Tämä on tilaisuus tehdä lyhyt retki Lorenzo Da Ponteen ja kirjoittaa hänen jännittävästä elämästään. Hän syntyi juutalaiseen perheeseen, mutta kääntyi nuorena ja hänestä tuli harjoittava katolinen pappi. Hän sai kuitenkin Venetsiasta porttikiellon epävakaan elämäntyylinsä vuoksi, ja sittemmin hän ansaitsi elantonsa Dresdenissä hovikirjoittajana. Hänen seuraava pysäkkinsä oli Wien, jossa hän teki teoksia Salierille ja muille säveltäjille. Vuonna 1786 hän kirjoitti hovioopperan työntekijänä kuusi librettoa, joista yksi oli “Le nozze di Figaro”. Yhdessä Mozartin kanssa hän kehitti italialaista koomista oopperaa edelleen “Cosi fan tutte” ja “Don Giovanni” -teoksillaan. Hän menetti virkansa vuonna 1790 Joosef II:n kuoleman myötä, ja koska hän ei saanut palata Venetsiaan, hän lähti Lontooseen. Siellä hän joutui taloudellisiin vaikeuksiin ja joutui pakenemaan New Yorkiin vuonna 1804, jossa hän harjoitti erilaisia toimintoja, kuten tupakka- ja vihanneskauppiaana, italian kielen opettajana ja pääsi professorin virkaan maineikkaaseen yliopistoon. Yksi hänen oleskelunsa kohokohdista oli “Don Giovannin” esitys vuonna 1825, jota hän oli merkittävästi edistänyt.

 

 

Naisten pääroolit

Tämän oopperan naisroolit ovat hahmoja, jotka ovat inspiroineet monia suuria taiteilijoita. Mozartin ihmistuntemus loi lihaa ja verta olevat roolit. Mozart tunsi eniten naishahmoja kohtaan. Cherubinon, Susannan ja kreivittären hahmoille hän sävelsi tämän mestariteoksen tunteikkaimmat ja kuolemattomimmat kohdat. Ennen kaikkea kreivitär kahdella upealla aarialla “Porgi amor” ja “Dove sono” sekä Susanna aarialla “Deh, non vieni tardar” ja monilla kauniilla dueteilla. Myös Cherubinon, Conten ja Figaron roolit ovat Mozartin musiikillisesti luonteenomaisesti piirtämiä, ja niille on annettu pysyvä paikka oopperan historiassa.

 

 

Yhtyeen kohtaukset

Tämä ooppera on ensemble-kohtausten teos. Da Ponte ja Mozart vähensivät huomattavasti aarioiden määrää ja antoivat ensembleille laajan näyttämön. Toisen ja neljännen näytöksen upeiden finaalien lisäksi huomionarvoisia ovat kaksi sekstettoa ja yksi oopperahistorian kauneimmista dueteista “Che soave zeffiretto”. Silmiinpistävää on myös duettojen kasaantuminen tässä oopperassa, josta käytetään johdonmukaisesti nimitystä “duettino” – oletettavasti siksi, että palvelija Susanna on mukana kaikissa kuudessa. Rakkausduetto perinteisessä mielessä puuttuu kuitenkin. Tällä tavoin 1700-luvun hovimaisessa Wienissä tekijät välttivät, että palvelijapari Figaro/Susanna ottaisi asiattomalla tavalla ensimmäisen rakkausparin tehtävän.

 

 

Mestarillinen orkestrointi

Figaron orkestraatio on taidokas: jokaiselle numerolle on annettu oma orkesterijälkensä, mikä on epäilemättä yksi tämän oopperan innovatiivisimmista piirteistä. Ennen kaikkea on korostettava puhallinpartituurin rikkautta, joka on sovitettu täydellisesti vallitsevaan dramaturgiseen tilanteeseen, olivatpa kyseessä sitten sotilaspuhaltimet Figaron “Non andrai” -osassa, oboe ja fagotit “Che soave zefiretto” -osassa tai torvien käyttö ensimmäisen näytöksen (sarvipäisen) Figaron aariassa, johon törmäämme uudelleen hänen neljännen näytöksen aariassaan. Mozart myös varioi jousien sointia mitä hienoimmalla tavalla, olipa kyse sitten ihanista pizzicateista ruusujen aariassa, mykistetyistä jousista “Voi che sapete” -teoksessa tai kohtauksesta vain jousiorkesterille Barbarinan aariassa.

 

 

Historia ja kantaesitys

Mozart aloitti säveltämisen lokakuussa 1785 ja sai oopperan valmiiksi kuuden kuukauden kuluttua. Kantaesitys tapahtui 1. toukokuuta 1786 Wienin Burgtheaterissa keisarin läsnä ollessa. On epäselvää, kuinka menestyksekäs se oli. Tosiasia on, että se toistettiin vain yhdeksän kertaa, mikä saattoi johtua poliittisesta räjähdysvoimasta tai tuotannon monimutkaisuudesta, joka aiheutti valtavan haasteen silloisille lyhyille harjoituksille. Sittemmin teos levisi vain verkkaisesti, mutta tämä muuttui äkillisesti Prahan voitokkaassa ensi-illassa, joka toi hänelle toimeksiannon säveltää “Don Giovanni”.

 

 

Amadeus ja Salieri

Katsausosion päätteeksi näet otteen Milos Formanin “Amadeuksesta”. Kyseessä on kohtaus, jossa Salieri katsoo oopperatalon aitiossa “Nozze di Figaron” finaalia ja tarkkailee kuningasta, jonka reaktio ratkaisee ratkaisevasti sen, miten ooppera otetaan vastaan.

Amadeus – Forman

 

 

 


LE NOZZE DI FIGARO ACT I

 

Seikkailullinen ouvertyyri

Synopsis: Kreivi Almavivan linnassa.

Harvoin alkusoitto johdattaa tapahtumiin yhtä riehakkaasti kuin tämän oopperan alkusoitto. Pirteä alkusoitto, loistava teema ja säihkyvä loppupreesens tekivät avauksesta herkkua myös konserttisaliin.

Ouvertüre – Scholz

 

Synopsis: Figaro ja Susanna ovat kreivi ja kreivitär Almavivan palvelija ja piika ja haluavat mennä pian naimisiin. Figaro mittaa heidän tulevan makuuhuoneensa, jossa he ovat kreivitär ja kreivitär Almavivan lähellä.

A caso Madama la notte ti chiama – Taddei / Moffo

Kiistelty oikeus ensimmäiseen yöhön

Synopsis: Susanna varoittaa Figaroa siitä, että kreivi on vihjannut haluavansa ottaa uudelleen käyttöön oikeuden ensimmäiseen yöhön. Tämä suututtaa Figaron. Hän ilmoittaa taistelusta isännälleen ja poistuu vihaisena huoneesta.

Siitä, oliko tämä “Ius primae noctis” todella laajalle levinnyt vai vastasiko se enemmän legendaa kuin todellisuutta, kiistellään. Joka tapauksessa aihe sytytti tunteet ja soveltui siten erinomaisesti näytelmän aiheeksi. Mozart sävelsi palvelijan musiikin pilkallisesti sirosta, hovimaisesta menuetista, jonka tekstiä Figaro hyssyttelee vihaisesti.

Kuunnelkaa teosta, jonka laulaa Cesare Siepi, suuri Figaro, jonka ääni “voi virrata kuin hunajakenno” (Fischer, Grosse Stimmen).

Se vuol ballare signor contino – Siepi / Kleiber

 

Synopsis: Susanna tapaa taloudenhoitaja Marzellinan. He kiistelevät rahasta, jonka Figaron kerrotaan lainanneen Marzellinalta. Ja Marzellina haluaa ne takaisin suunniteltuja häitä silmällä pitäen. Mutta se tekisi häät mahdottomiksi.

Kahden naisen riitaisa duetto oli 1700-luvun oopperaklassikko. Mozart alleviivaa kohtauksen loistavasti imartelevan melodian valheellisella suloisuudella ja riemusta hyppivillä jousilla.

Diana Damrau ja Jeanette Fischer tulkitsevat tämän kohtauksen musiikillisesti ja komediallisesti loistavasti La Scalan tuotannon televisioversiosta.

Via resti servita, madama brillante – Damrau / Fischer

Cherubinon laulettu muistomerkki kaikille naisille

Synopsis: Vihastuneena Marzellina poistuu huoneesta. Nyt Cherubino, Almavivan palvelija, astuu Susannan huoneeseen. Kreivi oli saanut hänet kiinni lemmenseikkailusta ja haluaa rangaista häntä. Cherubino pyytää Susannaa puhumaan kreivittärelle pari hyvää sanaa.

Cherubino, kreivin palvelija, laulaa nuorekkaalla tunteella, kärsimättömyydellä ja epävarmuudella rakkaudestaan Susannaa, kreivitärtä ja kaikkia naisia kohtaan. Mozart on antanut tämän upean, lyyrisen melodian säestää hellästi vaimeilla jousilla.

Me kuulemme Cecilia Bartolin esittämän kiireisen Cherubinon.

Non so piu cosa faccio – Bartoli

 

Soittolistalta löydät myös Joyce di Donaton mestarikurssin tästä Cherubinon aariasta. Upea äänite, joka antaa käsityksen Cherubinon roolista ja tästä aariasta.

Non so piu cosa faccio (Masterclass mit Joyce di Donato)

 

 

Kätköilyleikki Susannan huoneessa

Synopsis: Siellä he kuulevat kreivin astuvan sisään, joka haluaa käydä Susannan luona. Cherubino piiloutuu nopeasti ja katsoo, kuinka kreivi lähentelee Susannaa. Hän ei kuitenkaan pääse pitkälle, sillä musiikinopettaja Bartolo on tulossa. Nyt Almavivan on piilouduttava omalta osaltaan, jotta hän ei jäisi kiinni tästä vaarallisesta tilanteesta. Kun hän kuulee Bartolon kertovan Cherubinon hourailuista, hän tulee vihaisena ulos piilostaan. Lyhyen keskustelun jälkeen hän löytää hämmästyksekseen Cherubinon piilostaan.

Cosa sento tosto andate

 

Figaron kuuluisa aaria “Non più andrai farfallone amoroso”

Synopsis: Mutta kreivi puhkeaa raivosta eikä voi rangaista Cherubinoa, koska hän kuuli piilossa kreivin rakkaudentunnustuksen Susannalle. Päästäkseen eroon Cherubinosta kreivi nimittää apulaisensa upseeriksi, jonka on siirryttävä paikalle mahdollisimman nopeasti. Figaro antaa hänelle pilkallisesti hyvän neuvon.

Tämä kuuluisa aaria on palvelijan poliittisesti hienovaraista pilkkaa jaloa Cherubinoa kohtaan. Ensimmäisessä osassa kuulemme Figaron hovimaisen (joskin musiikillisesti hyvin yksinkertaisen) pilkan Narsistin Cherubinoa kohtaan, joka joutuu nyt vaihtamaan tanssisalin fandangon armeijan marssiin, jonka Mozart värikkäästi piirtää toisessa osassa sotilaallisilla musiikillisilla elementeillä.

Non piu andrai – Raimondi

 

 

 


LE NOZZE DI FIGARO ACT II

 

 

Yksinäinen kreivitär

Synopsis: Kreivittären huoneissa. Kreivitär kärsii miehensä uskottomuudesta ja mieluummin kuolisi kuin jatkaisi elämäänsä kelvottomana.

Tässä aariassa kreivitär kaipaa niitä aikoja, jolloin kreivi vielä rakasti häntä kovasti. “Porgi amor” on epäilemättä yksi oopperan kohokohdista ja yksi kauneimmista sopraanolle kirjoitetuista lyyrisistä kappaleista. Musiikki on sävelletty duuriin, vaikka kreivittären tunnelma on surullinen ja mietiskelevä, mikä ehkä jopa selittää kappaleen viehätyksen. Aaria alkaa pianolla ja huipentuu keskellä sydäntä särkevään kuoleman toivomukseen “o mi lascia almen morir”, joka toistetaan kahdesti klarinetin yliluonnollisen tuskallisen kanteleen säestämänä. “Porgi amor” on kreivittären kantaesitys. Hän on yksin lavalla ja joutuu laulamaan heti oopperan kauneimman aarian, jotkut laulajat kunnioittavat siis tätä aariaa. Muuten siinä ei ole suuria laulullisia vaikeuksia, se on yksinkertainen cavatina ja sen kesto on verrattain lyhyt. Mutta kuten aina Mozartin kohdalla, yksinkertaiset asiat ovat kaikkein vaikeimpia.

Soittolistalta löydät kolme versiota tästä aariasta.

Kuuntele ensin tämä aaria Elisabeth Schwarzkopfin upeassa, melankolisessa, lyömättömässä tulkinnassa. Jokainen sana saa kauniin sointivärin. Hengitys ei ole havaittavissa ja antaa musiikin loistaa kauniilla pitkillä fraaseilla.

Porgi amor (1) – Schwarzkopf

 

Seuraavaksi Maria Callasin ilmaisuvoimainen versio.

Porgi amor (2) – Callas

 

… ja Angela Gheorghiun tekemässä konserttitallenteessa.

Porgi amor (3) – Gheorgiu

 

Cherubinon aaria “Voi che sapete”

Synopsis: Figaro vierailee kreivittären luona ehdottaakseen suunnitelmaa kreivin opettamiseksi. Kreivi on tarkoitus kutsua tapaamiseen Susannan kanssa, mutta valepuvussa olevan cherubinon on määrä esiintyä siellä. Samalla hän saa nimettömän kirjeen, jossa häntä varoitetaan, että hänen vaimollaan on samana iltana tapaaminen. Kreivitär suostuu epäröiden, ja Figaro poistuu huoneesta soittamaan Cherubinolle. Cherubino tulee sovittamaan Susannan vaatteita. Ensin hän saa laulaa kreivittärelle laulun

Cherubino on housurooli nuorelle sopraanolle. Hän on kreivin palvelija ja iässä, jossa tunteet ovat heräämässä. Laulu on jälleen yksi nuorukaisen laulama rakkaudentunnustus kaikille naisille. Mozart sävelsi tämän koskettavan kohtauksen naiiviin, lapselliseen sävyyn. Aaria avautuu sirolla melodialla, jota säestävät Susannan soittamaa kitaraa jäljittelevät synkopoidut viulut. Ajan myötä musiikki muuttuu intensiivisemmäksi. Mozart moduloi melodiaa pienin askelin ja herättää intohimoisen, kasvavan tunnelman, joka antaa Cherubinon henkilölle yliluonnollisen hehkun.

Kuuntele yksi oopperan kohokohdista kahdessa versiossa.

Kannattaa kuunnella Lucia Poppin Susanna Soltin upeasta vuoden 1981 levytyksestä, joka on yksi parhaista Susannoista levyllä:

Voi che sapete (1) – Popp

 

Maria Ewingin maagisesti ja hypnoottisesti laulama Ponnelle-elokuvasovituksessa.

Voi che sapete (2) – Ewing

 

Synopsis: Nyt Cherubino on vihitty mukaan juonitteluun ja on valmis sovittamaan Susannan vaatteita.

Venite… inginocchinatevi – Popp / Solti

 

 

Kakkososan eeppinen finaali

Synopsis: Cherubino on kreivittären huoneessa. Kun hän on riisuutunut ja puolialasti, kuuluu koputus. Se on kreivi! Cherubinon on piilouduttava pelastaakseen kreivittären vaarallisesta tilanteesta. Kreivi astuu sisään epäluuloisesti. Miksi huone oli lukittu? Hän tutkii huoneen ja törmää lukittuun oveen, joka johtaa viereiseen huoneeseen. Hän epäilee Cherubinon olevan sisällä ja vaatii tätä tulemaan ulos. Mutta mitään ei tapahdu.

Susanna, tai via, sortite – Finley / Fleming

 

Synopsis: Hankiessaan työkalua oven auki murtamiseksi Susanna ryntäsi huoneeseen takaapäin ja avasi ikkunan, jotta Cherubino voisi hypätä ulos. Kun kreivi haluaa murtaa oven auki, se aukeaa … ja Susanna ilmestyy. Kreivi on hämmentynyt ja pyytää vaimoltaan anteeksi. Sitten he kuulevat Figarolta, että puutarhuri on vihainen, koska hänen kukkansa murskattiin, kun joku hyppäsi ulos huoneesta. Kun kreivi huomaa viereisen huoneen avoimen ikkunan, Figaro pelastaa tilanteen väittämällä, että hän hyppäsi, koska oli huoneessa Susannan kanssa. Tilanne näyttää pelastuneen. Nyt puutarhuri ilmoittaa, että syyllinen oli hukannut paperin palan hypätessään. Se on Cherubinon kutsuntakäsky. Kreivi pitää sitä vihaisena Figaron nenän alla, mutta tämä väittää hädissään, että Cherubino antoi sen hänelle. Ja nyt Marzellina liittyy mukaan. Hän haluaa kreivin estävän Figaron ja Susannan avioliiton, koska Figaro lupasi kerran vanhemmalle naiselle häät saadakseen rahaa. Nautiskellen kreivi kieltää häät väliaikaisesti.

Toisen näytöksen finaali on valtavan mittava; se koostuu lähes tuhannesta tahdista ja on itsessään taideteos. Se alkaa kreivin ja kreivittären duetolla. Pikkuhiljaa paikalle ilmestyy viisi henkilöä, joista jokainen muuttaa musiikkia, kunnes sekaannus on täydellinen. Musiikista tulee erityisen koomista, kun Susanna astuu ulos kammiosta viattomalla menuetilla, ja kreivi ja kreivitär tuijottavat häntä hämmästyneinä (4:40).

Kuuntele ja näe tämä upea näytöksen finaali upeasti soitettuna ja laulettuna Jean-Pierre Ponnellen oopperafilmissä Karl Böhmin johdolla.

Finale Akt II – Te Kanawa / Freni / Fischer-Dieskau / Prey

 


LE NOZZE DI FIGARO ACT III

 

 

 

Susannan ja kreivittären oveluus

Synopsis: Kreivitär ja Susanna haluavat houkutella kreivin tapaamiseen myös ilman Cherubinoa. Niinpä kreivitär päättää mennä Susannaksi pukeutuneena. Susanna menee nyt kreivin luo ehdottamaan tapaamista.

Kreivin ja Susannan kohtaus alkaa mollissa, koska kreivi on vielä vireessä. Mutta pian tunnelma muuttuu, kun Susanna ilmoittaa tapaamisesta: (ei kovin jaloilla) suurilla äänihypyillä kreivi osoittaa liiankin inhimillistä innostustaan ja odotustaan.

Crudel! Perche finora farmi languir cosi? – Kunz / Seefried

 

 

Kreivi haluaa kostaa

Synopsis: Kreivi on saanut tietää, että hänen palvelijansa pettää hänet ja laulaa itsensä raivoissaan.

Mozart kuvaa kreivin naurettavuuteen asti ylimielisenä sulauttamalla orkesterin yhteen hänen äänensä kanssa ja antamalla tämän kostonhimon päättyä ylpeisiin koloratuuriin.

Mentre io sospiro – Raimondi

 

 

Synopsis: Iltana Marzellinan kutsuma asianajaja ilmoittaa, että Figaro on itse asiassa Marzellinan poika, jolta ryöstettiin hänen vastasyntynyt lapsensa. Kaikki velkaongelmat on ratkaistu, mikään ei ole häiden tiellä, ja ne sovitaan seuraavaksi päiväksi. Marzellina ja Bartolo päättävät myös mennä naimisiin.

Tästä “Coup de théâtre” -teoksesta kehittyy kaunis sekstetti.

Riconosci in questo amplesso – Karajan

 

“Dove sono i bei momenti”

Synopsis: Kreivitär on kammioissaan ja muistelee melankolisesti avioliittonsa onnellisia päiviä.

“Porgi amor”-laulun jälkeen kyseessä on jälleen valituslaulu, joka lauletaan kreivittären aristokraattisella arvokkuudella.

Kreivittären toisen suuren aarian voi kuulla Elisabeth Schwarzkopfin tulkinnassa. Häntä kutsuttiin myös “vuosisadan kreivittäreksi”. Rosenkavalierin Marschallinin ohella se oli ehkä hänen tärkein roolinsa.

Dove sono (1) – Schwarzkopf

 

Toisen tulkinnan kuulemme uusiseelantilaiselta Kiri Te Kanawalta. Hänen ääntään (joka on samanlainen kuin esimerkiksi Tebaldilla) kehutaan enemmän sävyn kauneudesta kuin dramaattisista kyvyistä. Annetaan Kestingin puhua: “Te Kanawan sopraano on valovoimainen, loistavan korkea. Rekisterit ovat hyvin yhteydessä toisiinsa. Legato on erinomainen… Schwarzkopfin tavoin – tai pikemminkin: saksalaista laulajaa kopioimalla – hän vetää joskus yksittäisten vokaalien spektrin koko fraasin yli, mikä ei ole sanojen artikulaation eduksi… Kaikista vastaväitteistä huolimatta, palatakseni Figaron kreivittären lauluosuuteen, hänen laulussaan on paljon “bei momenti”, kaksi aariaa, jotka hän laulaa Soltin johdolla lumoavalla legatolla ja ihmeellisellä soinnillisella kauneudella.” Kiri te Kanawa tuli äkkiä kuuluisaksi vuonna 1971 Kreivittären roolilla. Kuuntele häntä upeassa livetallenteessa “Dove sono”.

Dove sono (2) – Te Kanawa

 

Mozart käytti “Dove sono” -melodian uudelleen C-duuri KV 317 -messun “Agnus dei” -osassa. Kuvaannollisesti ilmaistuna kreivitär tuntee itsensä kreivin uhriksi. Kiinnostuneet löytävät tämän kohdan tallenteen Pietarinkirkon esityksestä, jossa esiintyi Kathleen Battle Herbert von Karajanin johtamana.

Agnus dei – Battle/Karajan

 

“Che soave zeffiretto”: Susannan ja kreivittären suuri duetto

Synopsis: Kreivitär sanelee Susannalle työpöydällään kutsun kreiville iltatapaamiseen.

“Che soave zeffiretto” on ehkä kaunein duetto, jonka Mozart on koskaan kirjoittanut. Kreivitär ja Susanna kirjoittavat kreiville kirjeen, jossa on kutsu tapaamiseen “pienen metsän mäntyjen keskellä, jossa puhaltaa lempeä iltatuuli”. Mozart vangitsi tämän lempeän iltatuulen tunnelman ihmeellisellä tavalla. Tässä hellässä duetossa kahta ääntä säestävät taianomaisesti oboe ja fagotti.

Kuuntele tätä duettoa Elisabeth Schwarzkopfin ja Irmgard Seefriedin upeassa tulkinnassa. Kesting kommentoi Seefriedistä tätä vuoden 1953 levytystä Furtwänglerin johdolla: “Jos haluaa tuntea jotain hänen laulunsa henkisestä vaikutuksesta, on kuunneltava varhaisia levytyksiä … Schwarzkopfissa hänellä on kumppani, joka on mahdollisimman lähellä täydellisyyttä.

Che soave zeffiretto (1) – Schwarzkopf / Seefried

 

Toinen versio duetosta “Che soave zeffiretto” kuullaan Gundula Janowitzin ja Edith Mathisin versiossa, joka tunnetaan elokuvasta “Shawshank redemption”, jossa tätä äänitettä lainataan.

Che soave zeffiretto (2) (Shawshank redemption) – Janowitz / Mathis

 

Mukava kolmas versio Cecilia Bartolin ja Renee Flemingin kanssa.

Che soave zeffiretto (3) – Fleming / Bartoli

 

Synopsis: Vihkimisen aattona kreivi ojentaa Susannalle morsiushunnun ja Susanna ojentaa hänelle salaa pienen kirjeen, joka on suljettu neulalla. Seuraavan tanssin aikana Figaro näkee, kuinka kreivi pistää itseään neulalla avatessaan kirjeen, ja huvittuu siitä, että irstas kreivi on jälleen kerran saanut rakkauskirjeen tietämättä, että se on tullut Susannalta.

Ecco la marcia – Glyndebourne

 

 


LE NOZZE DI FIGARO ACT IV

 

 

Synopsis: Hääpäivä on koittanut. Barbarinan piti palauttaa pinssi Susannalle, mutta hän hukkasi sen ja hänet on hajotettu.

Mozart sävelsi Barbarinan esitystä varten hienon kappaleen, ainoan molliaarian.

L’ho perduta – Petitbon

]

 

 

“Aprite un po quegli occhi” ja sensuuri

Synopsis: Figaro tapasi Barbarinan ja sai tietää neulasta. Nyt hän tietää, kuka kirjeen kirjoitti, ja on raivoissaan siitä, että Susanna kehtaa pettää häntä.

Tässä aariassa Figaro kuvaa naisia petoksen mestareiksi. Kuten mestarinsa ennen häntä, myös Figaro saa laulaa viha-aarian. Mozart ei kuitenkaan halua ottaa tätäkään miestä täysin tosissaan; jousien ja puhaltimien säestys on sävelletty liian koukeroivaksi.

Kuuntele “Aprite un po quegli occhi” Cesare Siepin tulkinnassa.

Aprite un po quegli occhi – Siepi

Ruusujen aaria – ihana rakkaudentunnustus

Synopsis: Kreivi Almavivan linnassa. Susanna on onnellinen. Mutta Figaro on vihainen, sillä hän luulee, että nainen odottaa innolla tapaamista kreivin kanssa.

Susannan ruusu-aaria avautuu huojuvassa rytmissä, jota säestävät jousien hellä pizzicato ja puupuhaltimien ihastuttavat välikappaleet. Se on kaunis, lyyrinen rakkaudentunnustus hänen tulevalle aviomiehelleen Figarolle ja utopia maailmasta, jossa ei enää ole luokkaeroja. Aaria on oopperan tärkeä levähdyspaikka. Kuulet tämän aarian kahdessa upeassa tulkinnassa.

Vain harva on laulanut sitä yhtä intiimisti kuin Lucia Popp.

Deh vieni non tardar (1) – Popp

 

Kuulet jälleen Barbara Bonneyn kauniin tulkinnan. Kanadalainen tuli tunnetuksi Steven Spielbergin “AI, Artificial Intelligence” -elokuvan nimikkokappaleen laulajana. Kuuntele hänen kappaleensa “Deh non vieni tardar”.

Deh vieni non tardar (2) – Bonney

 

Finaali

Synopsis: Illalla linnan puutarhassa. Figaro haluaa tarkkailla kaksikon tapaamista. Kreivitär ilmestyy Susannan valepuvussa ja ei kaukana Susanna on kreivittären vaatteissa. Cherubino ilmestyy yllättäen ja lähestyy oletettua kreivitärtä. Hän on rakastunut tähän ja yrittää kiihkeästi suudella tätä. Susanna selvittää hänelle hänen erehdyksensä. Figaro haluaa kostaa Susannalle ja kosiskelee oletettua kreivitärtä. Susannan läimäys kasvoihin saa hänet palaamaan todellisuuteen. Lopulta oletettu Susanna tapaa kreivin. Kreivi kosiskelee häntä kiivaasti. Häpeissään hän joutuu tajuamaan, että vaimo on hänen edessään. Kreivi pyytää vaimoltaan anteeksi ja sovittaa tämän rakkaudentunnustuksella. Nyt kaikki saapuvat paikalle ja ovat yhtä mieltä siitä, että kaikki ovat oppineet läksynsä.

 

Tallennussuositus

 

EMI, Elisabeth Schwarzkopf, Sena Jurinac, Irmgard Seefried, George London ja Erich Kunz Herbert von Karajanin johdolla sekä Wienin valtionoopperan ja Wienin filharmonikkojen kuoro.

 

Vaihtoehtona on oopperafilmi:

DG, jossa Mirella Freni, Kiri Te Kanawa, Dietrich Fischer-Dieskau, Maria Ewing Karl Böhmin johdolla sekä Wienin valtionoopperan kuoro ja orkesteri ja Wienin filharmonikot.

 

 

Peter Lutz, Opera-inside, online oopperaopas Wolfgang Amadeus Mozartin LE NOZZE DI FIGARO.

 

 

 

 

 

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *