Oopperaopas verkossa LENTÄVÄ HOLLANTILAINEN
“Lentävällä hollantilaisella” Wagner onnistui luomaan ensimmäisen mestariteoksensa. Täydellinen orkesterikieli, mahtipontiset johtoaiheet ja upeat kuorokohtaukset tekevät tästä teoksesta yhden saksalaisen säveltäjän huipputeoksista.
OVERVIEW AND QUICK ACCESS
Sisältö
♪ Synopsis
♪ I. näytös (Hiekkamiehen kohtaus)
♪ Act II (Dalandsin talossa)
♪ Act III (Lunastuskohtaus) (Lunastuskohtaus)
Tallennussuositus
Highlights
♪ Summ und brumm du gutes Rädchen
♪ Johohohe (Sentan balladi) (Senta’s Ballad)
♪ Wie aus der Ferne längst vergangner Zeiten
♪ Verloren, ach verloren (Finale)
Synopsis of LENTÄVÄ HOLLANTILAINEN
]
Ensi-ilta
Dresden, 1843
Libretto
Richard Wagner, perustuu taruun ja Heinrich Heinen kirjoituksiin (Schnabelewopskin herran muistelmista)
Pääroolit
Senta, merimies Dalandin tytär (sopraano) - Erik, metsästäjä ja Sentan sulhanen (tenori) - Daland, Laivan kapteeni ja Sentan isä (basso) - Hollantilainen, kirottu mies ja Hollantilaisen kapteeni (baritoni) - Helmimies, merimies Dalandin laivalla (tenori)
Tallennussuositus
DECCA, Leonie Rysanek, George London, Giorgio Tozzi ja Karl Liebl, johtajana Antal Dorati ja Royal Opera Housen Convent Garden Chorus and Orchestra.
Kommentti
Elämänkerrallinen tausta
Wagnerin elämäkerrallinen anekdootti viittauksesta “Lentävään hollantilaiseen” on muodostunut legendaksi: Jälleen kerran Riiassa vuonna 1839 velkojiensa pelko pakotti hänet pakenemaan kiireesti. Hänen määränpäänsä oli Pariisi, oopperan Mekka, jossa hän halusi esittää “Rienzinsä” Grand Opéra -teatterissa. Wagner päätti paeta Pariisiin vesiteitse, ja heidät salakuljetettiin Königsbergissä “Thetis”-alukseen. Tanskan ja Ruotsin välisessä salmessa laiva joutui kovaan myrskyyn. Kapteeni joutui hakeutumaan kovaa länsituulta pakoon Norjan etelärannikolla sijaitsevaan Sandwikeen. Mutta muutaman Pohjanmerellä vietetyn tyynemmän päivän jälkeen puhkesi vielä pahempi myrsky, joka raivosi kahden päivän ajan tornimaisine aalloineen ja hirvittävine ukkoskuuroineen. Ja kuinka tarkkaan Wagner suunnitteli libreton omien kokemustensa mukaan, osoittaa Dalandin ensiesiintyminen, joka huutaa: “Hiekkamyrsky se on! Tunnen lahden tarkalleen.” Kun Wagnerit saapuivat kiertotien jälkeen Pariisiin, heidän oli määrä viipyä Ranskan pääkaupungissa lähes kolme vuotta. Pariisissa hän kirjoitti libreton Hollantilaiseen. Grand Opera ei esittänyt Rienziä, ja Wagner joutui myymään libreton hollantilaiselle pitääkseen taloutensa vedenpinnan yläpuolella, mikä ei kuitenkaan estänyt häntä käyttämästä librettoa edelleen omiin tarkoituksiinsa. Vuonna 1842 hän lähti Pariisista Dresdeniin, jossa hän oli saanut lupauksen Rienzinsa kantaesityksestä.
“Uusi Wagner”
“Holländerin” myötä Wagner päättää varhaisvaiheensa. 30-vuotiaana Wagner löysi tyylinsä musiikkidraamassa ja taiteessa. Vaikka paljon olisi vielä kehitettävää, löydämme tästä oopperasta kaikki kypsän Wagnerin dispositiot:
- Wagnerin elämänaiheet
- Tie musiikkidraamaan
- Libretto hänen omasta kynästään
- Johtomotiivien käyttö
Wagnerin elämänteemat
Hollantilaisen myötä Wagner löysi erehtymättömän taiteellisen tiensä: “Neljä teemaa, jotka hallitsevat myös Wagnerin myöhempää tuotantoa, muodostavat Lentävän hollantilaisen juonen kulmakivet: kuoleman kaipuu, naisen uhrautuvaisuus, rakkauskuolema ja lunastus.” (Holland/Csampai, “oopperajohtaja”). Nämä teemat ovat elämäkerrallisesti määräytyneitä, joten voidaan olettaa, että Hollantilaisen henkilöllä ja kohtalolla on yhteys Richard Wagnerin henkilöön: Hollantilaisen tavoin taiteilija Wagner on ajettu mies, joka hakee taiteilijana lunastusta poliittisten ja taloudellisten olosuhteiden vastoinkäymisten kautta. Tämä lunastaja esiintyy tässä oopperassa Sentan, Wagnerin ensimmäisen “tulevaisuuden naisen” muodossa. Hollantilaisessa tämä “tulevaisuuden nainen” on vielä passiivinen, kuolemalle antautuva; myöhemmät lunastajan hahmot kehittävät kattavamman vaatimuksen. “Wagner ei ajatellut mitään niin syvällisesti kuin vapautusta: hänen oopperansa on vapautuksen ooppera. Joku haluaa aina tulla lunastetuksi hänen kanssaan … tämä on hänen ongelmansa. (Nietzsche).
Tie musiikkidraamaan
Hollantilainen on vielä pitkälti numero-ooppera. Mutta Wagner alkaa jo yhdistellä numeroita ja muotoilla niitä kohtauksiksi ja muodostaa ensimmäiset lähestymistavat musiikkidraamaan.
Libretto hänen omasta kynästään
Wagner otti tarinan Heinrich Heinen kirjasta (“Schnabelewopskin herran muistelmista”), jossa lainataan vuosisatoja vanhaa legendaa. Wagner ei juurikaan muuttanut tarinaa, mutta oman ilmoituksensa mukaan hän teki tällä teoksella askeleen “oopperatekstien kirjoittajasta” runoilijaksi. Hän pystyi nyt siirtämään oman sisäisen olemuksensa Sentan ja Hollantilaisen hahmoihin. Kohisevasta merestä tulee metafora päähenkilöissä raivoavalle myrskylle. “Voin elää vain ääripäissä”, Wagner sanoi itsestään. Mikään lause ei kuvaa paremmin Hollantilaisen ja Sentan suhdetta, sillä suhde on enemmän kuin rakkaus, se etsii lunastusta kuoleman kautta. Niinpä Senta huutaa toisessa lauseessa: “Minun on nähtävä hänet! Hänen kanssaan minun on kuoltava!” Erik ja Daland ovat vastamaailma, jonka toiminta jää puhtaasti ulkoiseksi. Tämä ilmenee myös musiikissa, joka pysyy Dalandin ja Erikin osuudessa hyvin tonaalisena ja kokee jo Sentan ja Holländerin osuudessa tyypillistä kromaattisuutta.
Leittimotiivien käyttö
Wagnerilla ei ole vielä täyttä taiteellisuutta leitmotiivien käytössä, eikä “Holländer” ole hänen ensimmäinen oopperansa, jossa tätä tekniikkaa käytetään. Mutta ensimmäistä kertaa leitmotiiveilla on oopperaa hallitseva ytimekkyys. Kohtausten kommenttiosioissa on erilaisia esimerkkejä tärkeimpien motiivien nuotinnoksista.
Ensi-ilta Dresdenissä
Ensi-ilta pidettiin 2. tammikuuta 1843 Dresdenin kuninkaallisessa hoviteatterissa. Kapellimestarin korokkeella seisoi Wagner itse. Kolme kuukautta aiemmin samassa paikassa pidetyn Rienzin voitokkaan ensi-illan jälkeen Wagner toivoi menestyksen toistuvan. Hän joutui kuitenkin pettymään, ja yleisö otti hänen teoksensa vastaan erittäin laimeasti, ja produktio hylättiin neljän esityksen jälkeen. Wilhelmine Schröder-Devrientin sanotaan olleen vaikuttava Senta, mutta sekava tuotanto ja muut laulajat eivät vastanneet Wagnerin odotuksia. Hollantilaisen menestys lähti kunnolla käyntiin vasta Zürichin esityksen sovitetun version myötä vuonna 1852.
LENTÄVÄ HOLLANTILAINEN Act 1
Ouvertuureen johtomotiivit
Synopsis: Daland joutuu kauppalaivansa kanssa myrskyyn ja joutuu hakeutumaan suojaisaan Sandwike-nimiseen lahteen.
Ooppera alkaa yhdellä Wagnerin vertaansa vailla olevasta alkusoitosta. Myrskyävä meri on maalattu kuin sinfonisessa runossa. Rossinin ja Meyerbeerin myrskyt ovat vain lempeä tuulahdus Wagnerin hurrikaaniin verrattuna. Tässä avauskappaleessa kuullaan kolme tärkeää johtoaihetta. Heti alussa kuulemme hollantilaismotiivin:
Pian tämän jälkeen tiivis haamumotiivi:
Tämän jakson jälkeen kuulemme lyyrisen teeman, niin sanotun lunastusmotiivin
Ja pian sen jälkeen rakkauden motiivi:
Myrsky puhkeaa jälleen ja kuullaan merimieslaulu “Steuermann, lass die Wacht”, jonka kuulemme kolmannessa näytöksessä. Lopussa tunnelma rauhoittuu jälleen ja lunastusmotiivin teemaan ouvertuuri päättyy juhlallisesti.
Overtuuri – Klemperer / Philharmonia
Perämiehen laulu
Synopsis: Laiva makaa hiljaa ankkurissa ja ruorimies on määrätty yövartijaksi. Pysyäkseen hereillä hän laulaa laulua.
Tämä ruorimiehen kaihoisa aaria on kaunis merimieslaulu. Osa on kirjoitettu hyvin korkealle ja yltää lopussa jopa korkeaan C:hen.
Mit Gewitter und Sturm – Wunderlich
Hollantilaisen monologi – yllätys lopussa
Synopsis: Unbemerkt ankert ein Schiff in der Nähe. Der Kapitän diese Schiffes ist dazu verdammt, für immer auf See zu sein. Nur alle 7 Jahre, so wie jetzt, darf er an Land gehen. Jos hän löytää sieltä naisen, hän ja hänen miehistönsä on vapautettu flunssasta.
Hollantilaisen monologin aloittavat muutamat tahdit piirtävät lahden yksinäisyyden ja autiuden hänen sielunsa heijastukseksi. Monologin alussa ei ole havaittavissa mitään sävelkorkeutta, mikä luo aavemaista jännitettä. Toisessa osassa “Wie oft in Meeres tiefsten Schlund” kuulemme hollantilaisen tärkeimmät johtomotiivit. Kolmannessa osassa “Dich frag ich frag ich gepriesener Engel Gottes” hollantilaista säestävät viulujen tremolot, jotka värähtelevät C-duurin ja c-mollin äänensävyjen välillä ja tallentavat näin musiikillisesti hänen myllerryksensä pelon ja lunastuksen toivon välillä, ja neljännessä osassa palataan takaisin alun synkkään tunnelmaan. Tunnelma on kallistunut, ja hollantilainen on valmis luopumaan toivosta: “Te tähdet ylhäällä, lopettakaa juokseminen! Ikuinen sammuminen lankeaa päälleni!”. Kun musiikki saavuttaa loppusoinnun, tapahtuu ihme, se on sävelletty säteilevässä C-duurissa, ja lyhyeen, valovoimaiseen kadenssiin päättyy tämä suuri monologi.
Die Frist ist um – Hotter
Hollantilainen ja Daland tekevät sopimuksen
Synopsis: Kun Daland menee kannelle, hän tunnistaa sumussa toisen laivan. Daland kutsuu kapteenin laivaansa. Keskustellessaan Dalandin kanssa kapteeni saa tietää Dalandin tyttärestä Sentasta. Hollantilainen näyttää Dalandille kultaansa ja pyytää Sentan tyttären kättä. Daland sokeutuu rikkauksista ja suostuu.
Durch Sturm und bösen Wind verschlagen – Lontoo
LENTÄVÄ HOLLANTILAINEN 2. näytös
Synopsis: Kotona Dalandsin kehräämössä kehrääjänaiset ovat töissä.
Wagner piti Carl Maria von Weberiä suuressa arvossa, tämä kohtaus on avoin kopio Freischützin (Schelm, halt fest) kuuluisasta kehräämökohtauksen mallista.
Summ und brumm
Sentan balladi
Synopsis: Dalandin tytär Senta uppoutuu maalaukseen Lentävästä hollantilaisesta, jonka tarinan Maria oli kertonut hänelle. Senta kertoo kehrääjille pelastajan roolistaan.
Wagnerin mukaan hän kirjoitti tämän balladin ensimmäisenä, ja siitä tuli sävellyksen musiikin ja draaman käännekohta. Senta kertoo balladissa hollantilaisen tarinan ja tärkeimmät johtomotiivit tulevat esiin. Kahdessa ensimmäisessä säkeistössä kuulemme hollantilaisen tarinan. Tämä osa alkaa orkesterin hollantilaisen motiivilla, jota seuraa Sentan laulama haamumotiivi ja se päättyy lunastusmotiiviin. Sen jälkeen tytöt yhtyvät liikuttuneesti lunastusmotiiviin, ja Senta päättää balladin hurmioituneena toiveeseen lunastaa hollantilainen.
Kuuntele Sentan balladi kahdessa tulkinnassa:
Johohoe! Traft ihr das Schiff im Meere an (1) – Norman.
Herkkua on Kirsten Flagstadin balladi 30-luvulta. Flagstad oli yksi tärkeimmistä Wagner-laulajista, hänen äänensä hattua suuri volyymi ja rikkaus myös dramaattisissa kohdissa.
Johohohe (1) – Flagstadt
Erik kertoo Sentalle unestaan
Synopsis: Sentan sulhanen Erik tulee kehräämöön ja raportoi Dalandin saapumisesta. Tytöt juoksevat rannalle. Erik pidättelee Sentaa, koska häntä häiritsee Sentan ihastuminen hollantilaiseen. Hän vakuuttaa Sendalle rakkauttaan ja kertoo unestaan, jossa hän näki Sannan pakenevan merelle muukalaisen kanssa. Senta kuuntelee häntä lumoutuneena ja itkee: “Minun on nähtävä hänet! Minun on kuoltava hänen kanssaan!”. Kauhuissaan Erik ryntää ulos huoneesta.
Auf hohem Felsen lag ich – King
Senta tapaa hollantilaisen
Synopsis: Senta katselee ajatuksiinsa vaipuneena hollantilaisen maalausta, kun hänen isänsä astuu sisään yhdessä hollantilaisen kanssa. Nyt Senta ja hollantilainen kohtaavat toisensa.
Tämä kohtaus ei ole kahden näyttelijän duetto, vaan kahden kohtalonsa ajaman ihmisen. Se, mitä heille tapahtuu, on kohtalon ennalta määräämää. Olipa kyse sitten hollantilaisen kirouksesta tai Sentan kohtalosta pelastajana. Se on kahden toisiinsa liittyvän sielun hellä unelma. Teksti ja musiikki eivät kuvaa rakkausduettoa, vaan sanatonta kohtaloa ja pelastusta.
Kuuntele Birgit Nilssonin ja Hans Hotterin koskettava duetto “Wie aus längst vergangenen Zeiten”. Hotter oli 1950/60-luvun johtava hollantilainen George Londonin ohella, eikä häntä ehkä ylitetty myöhemminkään (Fischer, Grosse Stimmen). Hotterilla (1909-2003) ei ollut klassisen sankaribaritonin ääni, vaan hänellä oli belkantilaisittain pehmeä ääni.
Wie aus der Ferne längst vergang’ner Zeiten (1) – Nilsson/Hotter.
Toinen tulkinta duetosta “Wie aus der Ferne” (Kuin kaukaa) on kauniisti laulettu Kirsten Flagstadin (ylevästi) ja Herbert Janssenin (harvoin kuulee kipua kauniimmin) esittämänä. Valitettavasti äänite kolisee ja särisee.
Wie aus der Ferne längst vergang’ner Zeiten (2) – Flagstad/Janssen
Synopsis: Daland tulee takaisin ja haluaa kuulla päätöksen heiltä. Senta ja hollantilainen vannovat menevänsä naimisiin. Daland pyytää heitä esiintymään paluujuhlassa.
Verzeiht! Mein Volk hält draußen sich nicht enää – Morris / Voigt / Heppner
LENTÄVÄ HOLLANTILAINEN 3. näytös
Merimiesten kuoro
Synopsis: Kyläläiset juhlivat merimiesten saapumista juhlilla Dalandin laivalla. He huutavat hollantilaisen merimiehiä, mutta siellä on aavemaisen pimeää ja hiljaista.
Siirtymämusiikilla ja ilman taukoa kolmas näytös alkaa merimiesten kuorolla. “Lentävän hollantilaisen” kuoro-osuudet ovat musiikilliselta vaikutukseltaan musikaalisesti ylivoimaisia.
Steuermann lass die Wacht – Solti
Synopsis: Dalandin laivan merimiehet laulavat hyväntuulisesti ja pilkkaavat Hollantilaisen merimiehiä. Yhtäkkiä hollantilaisen laivasta kuuluu kauhistuttava laulu ja meri alkaa pauhata.
Chor des Holländers – Solti
Synopsis: Erik yrittää jälleen kerran muuttaa Sentan mieltä ja muistuttaa tätä uskollisuusvalasta.
Kuuntele tämä Plácido Domingon laulama cavatina.
Willst Du jenes Tags – Domingo/Sinopoli
Lentävän hollantilaisen suuri finaali
Synopsis: Hollantilainen haluaa säästää Sentan, ja ilman häntä hän lähtee purjehtimaan. Senta vannoo hänelle uskollisuutta, kiipeää kalliolle ja heittäytyy mereen. Kaukana merestä nousevat molemmat muodonmuutoksessa; hollantilainen pitää Sentaa sylissään.
Wagner on säveltänyt tähän finaaliin sähköistävän musiikin. Sentan luopuminen seuraa hollantilaisen dramaattista jäähyväiskohtausta “Kadonnut, oi kadonnut, pelastus on menetetty ikuisiksi ajoiksi”, hollantilaisen dramaattista jäähyväiskohtausta.
Verloren, ah verloren – King / Stewart / Löwlein
Tallennussuositus
DECCA, Leonie Rysanek, George London, Giorgio Tozzi ja Karl Liebl Antal Doratin johdolla sekä Kuninkaallisen oopperatalon Convent Gardenin kuoro ja orkesteri.
Peter Lutz, opera-inside, online-oopperaopas Richard Wagnerin LENTÄVÄ HOLLANTILAINEN
Leave a Reply
Want to join the discussion?Feel free to contribute!