Online-oopperaopas ja synopsis Wagnerin SIEGFRIEDiin
Nibelungin sormus on kokonaisvaltainen taideteos, joka vetää vertoja maailmankirjallisuuden teoksille, kuten Homeroksen Iliasille tai Danten Divina commedialle. On hämmästyttävää, miten yhtenäiseltä tämä teos näyttää, joka on syntynyt 25 vuoden aikana ja monimutkaisen kehitysprosessin aikana. “Siegfried” on valtava sankarillinen eepos vallankumouksellisesta. Se päättyy yhteen oopperagenren suurista rakkausapoteoseista.
Sisältö
♪ Synopsis
♪ Act I (Mimes home)
♪ Act II (Metsäkohtaus, taistelu lohikäärmeen kanssa)
♪ Näytös III (Kalliokohtaus)
Highlights
♪ Notung! Notung! Neidliches Schwert
♪ Waldweben (Metsän kutominen)
♪ Ewig war ich, ewig bin ich (Finale)
Tallennussuositus
Synopsis of SIEGFRIED
Ensi-ilta
Bayreuth, 1876
Libretto
Richard Wagner, perustuu monenlaisiin ensisijaisiin lähteisiin. Tärkeimmät niistä ovat: Kreikkalainen mytologia, pohjoismainen Edda- ja Völsung-saaga sekä saksalainen Nibelungenlied.
Pääroolit
Wotan / Vaeltaja, jumala ja maailman hallitsija (baritoni) - Siegfried, Siegmundin ja Sieglinden poika (tenori) - Brünnhilde, valkyyria ja Wotanin tytär (sopraano) - Alberich, Nibelunge (basso) - Mime, Nibelungi ja Alberichin veli (tenori) - Erda, seerumi ja nornien äiti (altto) - Fafner / Lohikäärme, lohikäärmeeksi muuttunut jättiläinen (basso)
Äänitysehdotus
DECCA, Wolfgang Windgassen, Hans Hotter, Birgit Nilsson, Gustav Neidlinger ja Joan Sutherland Georg Solti ja Wienin filharmonikot johtajinaan.
Kommentti
Tulkinta ja paljon muuta tietoa
Yleiskuvassa kehään esittelen erilaisia lähestymistapoja teoksen tulkintaan. Voit lukea ne klikkaamalla alla olevaa linkkiä. Lisäksi löydät sieltä paljon muuta tietoa historiasta, tulkinnoista, johtomotiivien teoriasta jne.
Linkki muotokuvaan “Nibelungin sormus”
Klassinen sankaritarina, joka on maustettu monilla symboleilla
Toisen illan tarina on periaatteessa nopeasti kerrottu. Sankari takoo miekan, tappaa lohikäärmeen ja voittaa morsiamen. Kaiken kaikkiaan klassinen sankaritarina. Rikkaaksi tarinan tekevät erilaiset symbolitason teot ja esineet, ja niitä on paljon. Se on isäpuolen tappaminen, lohikäärmeen veri, Siegfriedin (tajuton) kaksintaistelu luojansa kanssa ja niin edelleen.
Valtava äänellinen haaste
Äänellisesti tenorin päärooli on valtava haaste. Jo ensimmäisessä näytöksessä Wagner vie Siegfriedin äärirajoille. Ja toisen uuvuttavan toisen näytöksen jälkeen tenori kohtaa äänellisesti levänneen Brünnhilden, joka esiintyy vasta viimeisessä näytöksessä.
Historiaa alkuperästä I/II
Wagner aloitti Siegfriedin työstämisen vuonna 1857, kolme vuotta Rheingoldin jälkeen ja heti Valkyyrian valmistumisen jälkeen. Pian työ alkoi kuitenkin hiipua. Jatkuvasti taloudellisissa vaikeuksissa oleva Wagner sai kauhulla kuulla, että hänen kustantajansa kieltäytyi julkaisemasta Sormusta ja että unelma esityksestä lykkääntyi siksi kauas tulevaisuuteen. Tästä seurasi, että rahaa ei lähitulevaisuudessa tulisikaan. Lisäksi Wagnerilla oli meneillään suhde Mathilde Wesendonckin kanssa, minkä vuoksi hänen päänsä ei ollut vapaa Ringin vaativaan historiaan. Sormuksen työstäminen pysähtyi.
Mathilde Wesendonck
Mathilde astui Wagnerin elämään vuonna 1852. Hän tapasi 24-vuotiaan Zürichin maanpaossaan. Sitä seurannut tarina on hyvin tunnettu. Hänen miehestään tuli hänen zürichiläinen mesenaatti, ja Wagner aloitti salaisen suhteen Mathilden kanssa, joka asui lähellä. Samana vuonna 1857 hän kirjoitti Mathilden viiteen runoon perustuvat kuuluisat Wesendonckin laulut, joita seurasi hänen oopperansa “Tristan ja Isolde”. Tristanin ja Isolden juoni on merkittävä: Tristan (Wagner) ja Isolde (Mathilde) eivät voi tavata maan päällä, koska Isolde on suhteessa kuningas Markeen (Wesendonck). Molemmat löytävät turvapaikan rakkauden kuolemasta.
Wagnerin vaimo Minna häiritsi heidän läheistä suhdettaan, kun hän seuraavana vuonna sieppasi kirjeen. Myöhempi vaimo Cosima halusi hävittää kaikki jäljet Mathildesta Wagnerin jäämistöstä ja poltti ne. Näin ollen vain Wagnerin kirjeet Mathildelle todistavat tästä suhteesta, josta Mathilde väitti loppuun asti, että se oli puhtaasti platoninen.
Syntyhistoria II/II
Vasta vuonna 1869 Wagner jatkoi Siegfriedin työstämistä (sillä välin oli syntynyt myös Meistersinger). Kyse oli 3. näytöksen säveltämisestä (kohtaukset Valkyyrikalliolla). 1871 teos saatiin vihdoin valmiiksi. Välillä oli vielä viivästyksiä, koska Wagnerilla oli riita mesenaatin Ludwig II:n kanssa, joka määräsi Rheingoldin ja Valkyyrian esitettäväksi Münchenissä vastoin Wagnerin tahtoa.
Mitä tähän mennessä tapahtui
Edeltävät tapahtumat
Reininkultain synopsis (osa 1)
Valkyrien synopsis (osa 2)
[/av_heading]
Mime tarvitsee miekan, mutta ei pysty takomaan sitä itse
Synopsis: Mime on luolansa ja takoo miekan Siegfriedille. Monta vuotta sitten hän otti Siegfriedin kasvattipojakseen, jonka on nyt tarkoitus auttaa häntä viemään sormus Fafnerilta. Sormuksen vartija on taikakypärän avulla muuttunut lohikäärmeeksi, jonka vain sankari voi kukistaa.
Pianon haikea timpani ja kaksi vähennetyn seitsemäsosan muodostavaa vaaleaa sointua johdattelevat alkusoiton. Ne symboloivat luultavasti Mimen epätoivoa hänen kyvyttömyydestään takoa miekkaa. Siitä kehittyy Rheingoldista tuttu kiireinen Nibelheim-motiivi, takomon vasarointi:
Musiikillinen lainaus: Nibelheim-motiivi
Sitten Wagner yhdistää Nibelheim-motiiviin kaksi muuta motiivia. Toisaalta Fronarbeit-motiivi (laskeva sekunti) ja Schatz-motiivi:
Musikaalinen lainaus: Aarre-motiivi
Näin Wagner yhdistää kolme johtoaihetta ja johdattaa kuulijan nerokkaasti Mimen maailmaan.
Vorspiel – Solti
Synopsis: Mime on turhautunut. Hänen miekkansa eivät kestä raa’an ja yksinkertaisen Siegfriedin voimaa. Ainoa miekka, joka kestäisi hänen voimansa, olisi Nothung. Mutta se makaa palasiksi murskattuna kankaassa. Jos hän voisi takoa sen yhteen, hän olisi kehässä! Hän yrittää uudelleen. Siegfried astuu sisään Mimen taloon.
Torvesta otetulla motiivilla Siegfried laulaa iloisen “Hoiho!” astuessaan Mimen asuntoon. Se kontrastoi Mimen kromaattisen, synkän sävymaailman äänihypynsä kautta. Hieman myöhemmin kuulemme Siegfriedin luonnosta otetun motiivin soivan torvessa:
Musiikillinen lainaus: Siegfriedin torvimotiivi.
Hoiho! Hoiho!
Synopsis: Hän tutkii miekkaa. Yhdellä iskulla hän tuhoaa sen ja kiroaa Mimeä tökeröksi.
Orkesterin villi levottomuus säestää Siegfriedin kirosanoja.
Da hast Du die Stücken, schändlicher Stümper – Melchior
Mimen rooli
Synopsis: Siegfried halveksii kääpiötä, joka on hänelle edelleen vieras. Ainoa asia, jonka Mime voisi vielä tehdä hänen hyväkseen, on selittää, kuka hänen äitinsä on. Kun Mime väittää olevansa sekä äiti että isä, Siegfried uhkaa käyttää väkivaltaa.
Mimen nimi on kuvaava, se tarkoittaa jotain sellaista kuin “teeskennellä”. Wagner ei näe Mimeä luovana henkenä (oikeana taiteilijana), taikakypäräkin on voitu luoda vain Alberichin valvonnassa. Hänellä ei ole jumalten suuruutta ja hän on itsekäs ihminen. Avauskertomuksessa kuulemme hänen epäsympaattisen ja kömpelön Obstinato-motiivinsa bassoissa.
Musikaalinen lainaus: Mime-motiivi
Hänen “Sprechgesanginsa” on myös luonnoton. Tuotannoissa miimikko kuvataan usein juutalaisena karikatyyrinä. Wagnerin kirjeenvaihdossa tai hänen lausunnoissaan ei kuitenkaan ole vastaavaa vahvistusta, lukuun ottamatta yhtä kohtaa, jossa Wagner viittaa juutalaiseen taiteilijaan, joka oli esittänyt miimikon roolia. Näin ollen miimikon piirteet edustavat todennäköisesti pikemminkin yleismaailmallisia inhimillisiä piirteitä kuin mitään rodullisia teemoja. Miellyttääkseen itsensä Siegfriediin miimikko laulaa todellisen laulun. Wagner kuitenkin kirjoitti esitysohjeen kääpiölle “kirpeällä ja valitusta herättävällä äänellä”.
Als zullendes Kind zog ich Dich auf – Svanholm
Synopsis: Nyt Mime kertoo tarinan Sieglinde-nimisestä naisesta, jonka hän löysi yksin metsästä pienen lapsen kanssa. Hän otti naisen luokseen, mutta nainen kuoli pian sen jälkeen. Hän ei tuntenut Siegfriedin isää, tämä oli kuollut, ja hän oli saanut häneltä vain miekan jäänteet.
Kuulemme muistoja “Die Walkürestä” (“Siis äitini kuoli minun takiani?”, “Sitten äitini kuoli minun takiani?”).
Einst lag wimmernd ein Weib da draussen im wilden Wald
Wolfgang Windgassen – Siegfried kahdenkymmenen vuoden aikana
Synopsis: Kun Siegfried näkee miekan osat, hän pakottaa Mimen takomaan niistä uuden miekan ja poistuu luolasta. Mutta Mime on neuvoton, hän on usein yrittänyt takoa miekkaa takaisin yhteen.
Tässä äänitteessä kuullaan tenori Wolfgang Windgassenia. Hän oli Siegfriedin suosikki vuosina 1950-1970, Ring-syklin suurten äänitysten aikaan. Hän korvasi Max Lorenzin Bayreuthissa, jossa Wieland Wagner halusi ajaa läpi sukupolvenvaihdoksen natsivuosien jälkeen. Niinpä hän oli erilaisten Ring-syklien Siegfried, kuten kuuluisan Solti-tallenteen tai Wieland Wagnerin Ring Inzenierungin Karl Böhmin kanssa. Hänen näyttelijäntyönsä on täytynyt olla loistavaa, valitettavasti filmidokumentteja on hyvin vähän.
Und diese Stücke sollst Du mir schmieden … Aus dem Wald fort in die Weg ziehn – Windgassen
Synopsis: Tällä hetkellä sisään astuu tuntematon vaeltaja. Se on Wotan, joka seuraa salaa Siegfriedin etenemistä ja yrittää varmistaa valtansa Siegfriedin kautta. Hän kertoo Mimelle, että sen, joka ei koskaan oppinut pelkäämään, pitäisi takoa miekka ja että Mime kuolee hänen kätensä kautta.
Juhlallisin soinnuin Wotan astuu Mimen luolaan. Se on niin sanottu Vaeltaja-motiivi:
Musikaalinen lainaus: Vaeltaja-motiivi
Kuten jumalalle sopii, ne ovat juhlallisia, mitoitettuja sointuja, jotka duurimuodossaan erottuvat miimikon maailmasta.
Heil dir weiser Schmied
Synopsis: Takan hiillos syttyy salaperäisesti. Nyt Siegfried astuu sisään ja Wotan poistuu luolasta huomaamatta. Siegfried raivostuu, kun hän ei näe Mimeä alasin takana. Mime kertoo vaeltajan ennustuksesta.
Tuliloitsun motiivilla takka syttyy tuleen. Kun Siegfried ilmestyy, kuulemme jälleen Fahrtlustliedin iloisen otteen.
Verfluchtes Licht!
Siegfried takoo miekan
Synopsis: Pelastaakseen päänsä hän neuvoo häntä oppimaan pelkäämään taistelemalla lohikäärme Fafneria vastaan. Siegfried tajuaa, että hän tarvitsee miekkaa selviytyäkseen taistelussa lohikäärmettä vastaan. Kun Mime jälleen epäonnistuu miekan takomisessa, Siegfried tajuaa, että hän itse on se, joka ei ole koskaan oppinut pelkäämään, ja hänen on itse taottava miekka. Hän silppuaa miekan kääpiöiksi ja takoo sen uudelleen. Mime seuraa kiehtovana, kuinka tietämätön mies luo miekan uudelleen hiilloksessa.
Johtomotiivien ilotulituksella ja värikkäällä orkesterisoundilla Wagner kuvaa takomiskohtauksen upeasti. Kun Siegfried itse ottaa työn haltuunsa, musiikki muuttuu hyvin vilkkaaksi ja kuvaa elävästi Siegfriedin kädenliikkeitä. Siegfriedin motiivi kuullaan yhä uudelleen ja uudelleen yhdistettynä sepän taidon kiireiseen motiiviin:
Luodakseen uutta Siegfriedin on jätettävä kaikki sepäntyön konventiot. Mimi ihmettelee tietämättömän miehen työtä, ja kun työ on tehty, miekan kuulee liikkuvan.
Her mit den Stücken – Windgassen
Synopsis: Siegfried kysyy Mimeiltä miekan nimeä. Sitä kutsuttiin nimellä Nothung ja niin sitä tullaan kutsumaan uudelleen. Nyt myös Mime päättää käyttää Siegfriediä hyväkseen omiin tarkoituksiinsa. Hän suunnittelee tainnuttavansa Siegfriedin myrkkyjuomalla, joka on väsynyt lohikäärmeen kanssa käydyn taistelun jälkeen, sitten tappaa hänet ja ottaa sormuksen.
Tässä kappaleessa kuullaan Nothungin miekan motiivi, jota Siegmund käytti jo “Die Walküre”-elokuvassa. Tällä motiivilla hän sytyttää palkeet. Uudestaan ja uudestaan motiivi soi raskaasti puhaltimissa.
Nothung! Nothung! Neidliches Schwert – Jerusalem / Clark
Synopsis: Siegfriedin saattaessa riemukkaasti miekkansa takomisen päätökseen, Mime keittää myrkkyjuomaa, joka takaa hänelle sormuksen ja siten maailmanherruuden. Kun miekka on valmis, ase on niin voimakas, että Siegfried voi halkaista sillä alasin.
Siegfried moukaroi miekkaa Mimen tavoin Nibelungin motiivin rytmiin. Molemmat laulavat voitokkaasti dueton, jonka äänet – Wagnerin myöhemmälle tyylille epätyypillisesti – yhdistyvät lopussa voitokkaasti.
Hoho! Hohei! Hahei! – Jerusalem / Zednik
SIEGFRIED Act 2
Synopsis: Yöllisessä metsässä.
Se, että jättiläinen Fafner on muuttunut lohikäärmeeksi, ei ole sattumaa. Tällä Wagner haluaa osoittaa, että se, jolla on hallussaan kultaa, muuttuu hirviöksi. Alkusoitto alkaa lohikäärme Fafnerin teemalla:
Tähän kuullaan timpaneissa jättiläisten pistemäinen motiivi. Rheingoldin jättiläisten johtomotiiviin verrattuna lohikäärmeen motiivi on muuttunut pelkäksi painostavaksi, sykofantiksi motiiviksi.
Vorspiel
Wotan ja Alberich kohtaavat
Synopsis: Alberich odottaa luolan, Fafnerin nukkumapaikan edessä. Sormus makaa hänen tavoittamattomissaan Fafnerin kanssa, joka taikakypärän avulla muuttui lohikäärmeeksi ja luulee olevansa voittamaton. Alberich on jo pitkään odottanut tilaisuutta ottaa sormus takaisin. Hän tunnistaa varjon. Se on vaeltaja, jossa Alberich tunnistaa vanhan vastustajansa Wotanin.
Zur Neidhöhle fuhr ich bei Nacht – Volle / Konieczky
Synopsis: Alberich epäilee, että Wotan haluaa varastaa häneltä sormuksen toisen kerran, mutta Wotan väittää tulleensa paikalle vain viattomana sivullisena. Hän varoittaa Alberichia siitä, että Mime on matkalla Fafnerin luo Siegfriedin kanssa ja että hänen veljensä on hänen ainoa kilpailijansa sormuksesta, koska Siegfried itse ei tiedä sormuksen taikuudesta. Hän neuvoo Alberichia varoittamaan Fafneria, jotta hän saisi sormuksen takaisin. Wotan kutsuu lohikäärmeen, ja Alberich tarjoaa lohikäärmettä torjumaan onnettomuuden. Mutta Fafner ei ole kiinnostunut ja torjuu molemmat. Pettynyt Alberich palaa luolaan ja Wotan poistuu paikalta pilkkaavin sanoin. Nyt Siegfried ja Mime saapuvat paikalle. Mime varoittaa häntä myrkyllisestä syljestä ja tappavasta iskusta hännällä. Siegfried epäilee, voiko hän oppia pelkäämään täällä ja aikoo iskeä miekan lohikäärmeen sydämeen.
Siegfried: Wagnerin omaelämäkerrallisia piirteitä
Synopsis: Lohikäärmettä odottaessaan Siegfried pohtii, miltä hänen isänsä ja äitinsä näyttivät.
Seuraa jakso (joka ulottuu aina Fafnerin kanssa käytävään taisteluun asti), jossa nähdään uusi Siegfried. Jos hän oli tähän asti töykeä ja ajattelematon nuorukainen, hän näyttää haavoittuvaisen puolensa ajatellessaan vanhempiaan, joita hän ei koskaan saanut tuntea.
Ei ole epäilystäkään siitä, että Wagner loi Siegfriedin sielunkumppanin. Hän näki hänessä vallankumouksellisen miehen (= taiteilijan), jollainen Wagnerkin oli ja joka epäonnistui yhteiskunnassa, joka ei ollut vielä valmis uuteen. Ja nyt tulemme osion varsinaiseen aiheeseen: Wagner ei myöskään saanut koskaan tavata biologista isäänsä, joka kuoli lavantautiin 6 kuukautta Wagnerin syntymän jälkeen. Ei ole sattumaa, että niin monet Wagnerin oopperoiden hahmot eivät koskaan tunteneet isäänsä. Valkyyriasta tutun Siegmundin lisäksi heihin voidaan lukea myös Parsifal ja Tristan. Näin Wagner pystyi säveltämään Siegfriedin tunteet niin ihmeellisesti ja herkästi Waldwebenissa (äänidokumentti alla).
Kun Siegfried ajattelee äitiään (Ach! möcht’ ich Sohn meine Mutter sehen!), kuullaan hellästi Wälsungen-motiivi “Walkürestä” ja Waldweben-motiivi palaa. Oboen soidessa kuuluu linnun laulu.
Aber wie sah meine Mutter wohl aus – Windgassen
Synopsis: Hän kuulee lintujen vihellyksen ja yrittää jäljitellä ääniä ruovikolla. Äänet eivät tahdo onnistua ja hän kokeilee sitä torvella.
Täynnä äidin kaipuuta Siegfried etsii sisäistä rauhaa luonnosta. Wagner saavuttaa tässä teoksessa maksimaalisen kontrastin. Jos tähän asti koko näytöstä ovat hallinneet raskaat sointivärit ja bassot, tässä osassa hallitsevat korkeat sävyt ja kirkkaat värit. Puupuhaltimissa kuullaan lintujen ääniä. Wagnerin kerrotaan menneen metsään tätä kohtausta varten kuuntelemaan lintuja.
Meine Mutter ein Menschenweib! Du holdes Vöglein! – Windgassen / Sutherland
Kuuluisa Waldweben (metsänmurut)
Tämä kappale tuli tunnetuksi myös orkesteriteoksena nimellä “Waldweben” (“Metsän murinat”).
Waldweben – Levine
Synopsis: Fafner herää ääniin. Siegfried puhuttelee häntä ja haluaa oppia häneltä pelkoa. Lohikäärme haluaa syödä Siegfriedin ja Siegfried työntää Nothungin suoraan sen sydämeen.
Torvessa kuulemme 2 tärkeää Siegfriedin johtomotiivia. Ensimmäinen on lyyrinen:
Musikaalinen lainaus: Siegfriedin torvi motivoi.
Toinen on luonteeltaan sankarillinen:
Musikaalinen lainaus: Siegfried Motiv
Haha! Da hätte mein Lied! – Windgassen
Synopsis: Kuollessaan lohikäärme muuttuu takaisin jättiläinen Fafneriksi, joka varoittaa Nibelungenin aarteen aiheuttamasta katastrofista.
Wer bist du, kühner Knabe
Lohikäärmeenveri
Synopsis: Kuuma veri on polttanut Siegfriedin käden.
Tässä Wagner pidättäytyy käsikirjoituksessaan tärkeän tapahtuman eksplisiittisestä lavastamisesta. Siegfried nimittäin kylpee lohikäärmeen veressä, joka tekee hänestä voittamattoman. Ainoastaan puusta putoava lehti estää verta pääsemästä palaseen hänen selkäänsä, mikä maksaa hänelle hengen Jumalten tuhoissa.
Synopsis: Kun hän viilentää kätensä suullaan ja joutuu kosketuksiin lohikäärmeen veren kanssa, hän voi yhtäkkiä ymmärtää lintujen ääniä. Lintu, joka on Wotanin suukappale, neuvoo häntä ottamaan sormuksen ja naamiokypärän itselleen. Siegfried lähtee luolaan hakemaan niitä.
Sillä hetkellä, kun Siegfried nuolee verta kädestään, metsän kutominen ja huilun laulu soivat jälleen. Yhtäkkiä sama melodia, joka aiemmin kuului soittimesta lintujen äänenä, kuuluu nyt sopraanon laulun kautta.
Kuulemme tässä kohdassa Joan Sutherlandin, joka lauloi lintua nuorena naisena Solti Ringissä.
Zur Kunde taugt kein Toter – Windgassen
Synopsis: Alberich ilmestyy paikalle ja törmää Mimeen. Kaksikko tappelee saaliista. Kun Siegfried ilmestyy, Alberich katoaa. Sillä välin Wotan on saapunut paikalle ja tarkkailee kohtausta piilopaikastaan. Siegfried on saanut tietää Mimen pahoista aikeista metsälinnulta. Kun Mime tarjoaa hänelle juomaa, Siegfried ymmärtää suunnitelman ja tappaa Mimen miekallaan. Nyt Siegfried tuntee yksinäisyyttä ja pyytää lintua puhumaan hänelle. Lintu kertoo hänelle kauniista naisesta, joka nukkuu kalliolla tulen suojassa. Sen voi pelastaa vain joku, joka ei tunne pelkoa. Piristyneenä Siegfried tajuaa, että hänestä tulee pelastaja, ja seuraa lintua, joka näyttää hänelle tien Brünnhilden luo.
Kun Mimen myötä hänen ainoa vertailukohteensa on kuollut, Siegfried tuntee itsensä äärettömän yksinäiseksi. Pian hän vaipuu nostalgisiin tunnelmiin, ja kaihoisa rakkaudenkaipuu-motiivi kaikuu yhä kiihkeämmin:
Lintu antaa hänelle vastauksen hieman myöhemmin, kertoo hänelle “Brünnhildestä, kaikista naisista loistokkaimmasta” ja näyttää hänelle tien hänen luokseen.
Da liegt auch du, dunkler Wurm! – Windgassen / Sutherland
SIEGFRIED 3. näytös
Kuten tämän oopperan johdannossa kuvataan, toisen osan lopun sävellyksen ja kolmannen osan alun sävellyksen välillä on 12 vuoden luova tauko. Tässä vaiheessa Wagner jatkoi työtään vuonna 1869.
Wotanin aavemainen kohtaaminen Erdan kanssa
Synopsis: Wotan siirtyi Valkjärven kalliolle kuulustellakseen Erdaa siellä. Erda näkee miehen läpi ja kieltäytyy auttamasta Wotania.
Tämä kohtaus aloittaa kolmannen näytöksen alkusoiton. Kuten toisessa näytöksessä, Wagner punoo kolme johtomotiivia upeaksi kontrapunktiseksi musiikkikappaleeksi. Se alkaa motiivilla jumalten tarve:
]Toinen motiivi on Wotanin keihäs:
Yhdessä muiden motiivien kanssa tuloksena on hieno sävymaalaus. Myrskyisenä yönä Wotan astuu mystisessä kohtauksessa Valkjärven kalliolle. Erda oli siittänyt valkyyriat Wotanin kanssa. Niinpä hänestä tuli osa Wotanin suunnitelmaa ja hän menetti selvänäkijyytensä. Hänen ennustuksensa on nyt vain epämääräinen.
Wache, Wala! – McIntyre / Wenkel
Wotan eroaa
Synopsis: Mutta Wotan pakottaa hänet ennustamaan kohtalonsa. Erda ilmoittaa, että jumalien valta loppuu pian ja että hän ja hänen nornejansa eivät myöskään voi muuttaa siihen mitään. Wotan on väsynyt ja päättää antaa vallan Siegfriedille ja odottaa häntä kalliolla.
Dir Unwesen ruf ich ins Ohr
Wotan kohtaa Siegfriedin
Synopsis: Kohtaaminen päättyy Wotanin kannalta onnettomasti. Siegfried, kohtelee häntä, muukalaista, ilman kunnioitusta ja Wotan päättää tulla hänen tielleen. Hän ilmoittaa murskaavansa Siegfriedin miekan keihäällään jälleen kerran, kuten hän aikoinaan teki Nothungin miekalla. Siegfried uskoo tunnistavansa vaeltajassa isänsä murhaajan ja murskaa Wotanin keihään miekallaan. Tämän myötä Wotan menettää kaiken ja hänen on päästettävä Siegfried Brünnhilden luokse.
Tämä kohtaus on “Sormuksen” käännekohta. Samalla kun Wotan haluaa estää Siegfriedin tien, orkesterissa kuuluu jo tulitaikamotiivi, joka ilmoittaa Logesin tuliseinästä. Siegfried tuhoaa vaivattomasti keihään, joka aikoinaan toi kuoleman hänen isälleen. Sääntöjä ja sopimuksia edustava keihäs murtuu. Siegfried, anarkistisankari, ei pelkää edes korkeinta auktoriteettia. ja Wotan poistuu paikalta. Jumalten tuhoissa emme enää edes tapaa häntä, hänen taikuutensa ja voimansa ovat passé.
Kenntest Du mich kühner Spross – Hotter
Villi kävelyretki tulen läpi
Synopsis: Tie on vapaa Siegfriedille, joka astuu pelottomasti tuleen.
Wagner antaa tämän tärkeän kohtauksen päättyä jättimäiseen musiikkiin. Siegfriedin ollessa tulessa Siegfriedin torvisoitto kuuluu toistuvasti musiikin hurmion keskellä.
Mit zerfochntner Waffe wich mir der Feig – Kollo
Synopsis: Siegfried pääsee turvallisesti kalliolle, jossa Brünnhilde nukkuu. Hän näkee nukkuvan henkilön täydessä haarniskassa. Kun hän riisuu haarniskan, hän näkee naisen ensimmäistä kertaa elämässään. Nyt hän on oppinut pelkäämään, ja ylivoimainen tunne valtaa hänet. Hän ottaa rohkeutta ja suutelee naista herättääkseen hänet.
Tämä kuva, jossa Brünnhilde makaa nukkuen Valkyyriakallion edessä, on suuren runouden kuva. Lunastusmotiivi kaikuu orkesterissa alussa riemukkaasti.
Musiikillinen lainaus: Luopumismotiivi
]Das on kein Mann! Brennender Zauber zückt mein Herz
Brünnhilde, “hochdramatische” (erittäin dramaattinen) sopraanon rooli
Synopsis: Brünnhilde herää ja toivottaa päivän tervetulleeksi. Hän näkee herättäjänsä ja tunnistaa hänessä Siegfriedin, jota hän aikoinaan suojeli ja aina rakasti.
Tämä kohtaus on yksi koko Ringin hienoimmista kohtauksista! Brünnhilden heräämisen motiivi soi. Tämä Brünnhilden heräämisen kaunis motiivi osoittaa, miten Wagner osasi muodostaa suuria asioita kahdesta yksinkertaisesta soinnusta. Hän antaa e-molli-soinnun paisua ja rapistua puhaltimissa ja poimii nuotin uudelleen vain puhaltimissa crescendona ja antaa sen leikkiä harppujen kanssa. Harppuarpeggiot muistuttavat erehtymättömästi Rheingoldin alkusoitossa esiintyvää luonnon heräämistä Sormuksen alussa.
Musikaalinen lainaus: Brunhilds Awakening motiivi
Kuulemme tämän kohtauksen 2 versiota. Aloitamme televisiotallenteella Bayreuthin festivaaliteatterin esityksestä.
Heil dir, Sonne! Heil dir, Licht! – Evans
Brünnhilde on rooli erittäin dramaattiselle sopraanolle. Sodan jälkeen tätä roolia hallitsi kolme naislaulajaa 25 vuoden ajan: Astrid Varnay, Martha Mödl ja Birgit Nilsson. Brünnhilde esiintyy 3:ssa neljästä Soiton illasta. Siegfriedin rooli on korkeimman tessituuran omaava ja siksi hyvin vaativa. Lisäksi Brünnhilde joutuu laulamaan valtavaa orkesteria vastaan, joka soittaa mielellään kovaa vaikutuksen lisäämiseksi.
Birgit Nilsson oli laulun ihme. “Teräksiset lauluäänet”, “trumpetti” olivat attribuutteja, joita kuultiin usein, kun hän peittosi äänellään muut laulajat ja orkesterin. Soiton äänitysten aikana sanotaan, että kaiuttimista kuului usein: “Astukaa kolme askelta taaksepäin, rouva Nilsson, kun soitetaan korkeita ääniä”, koska ääniaallot rasittivat mikrofoneja liikaa.
Heil dir, Sonne! Heil dir, Licht! – Nilsson
Ewig war ich, ewig bin ich ! – Olen aina ollut, olen aina
Synopsis: Brünnhilde iloitsee myös hevosensa Granen näkemisestä. Kun Siegfried piirittää hänet, hän tajuaa kauhuissaan, että ilman haarniskaa, miekkaa ja kypärää hän ei ole enää jumalallinen ja siten puolustuskyvytön. Koskaan ennen mies ei ole uskaltanut lähestyä häntä. Nyt hän on kuolevainen nainen ja pyytää Siegfriediä säilyttämään neitsyytensä. Siegfriedin käsivarsilla hän hukkuu inhimilliseen rakkauden intohimoon. Siegfried kehottaa häntä yhdistymään ja jättää käyttämättä viimeisen tilaisuuden tulla tietoiseksi.
Brünnhilde pyytää Siegfriediä säilyttämään jumalallisen neitsyytensä. Dazu hat er ein wunderschönes Motiv komponiert. Diese “Ewige-Liebe” Motiv hat Richard Wagner auch im Siegfried-Idyll käytetty (katso edelleen unten).
Musiikillinen lainaus: Ikuisen rakkauden motiivi
]Mutta Siegfriedin kuumotus ei salli tätä, ja Brünnhilde viedään pois. Ooppera päättyy torvien sointiin ja hurmioituneeseen rakkausduettiin C-duurissa: “Leuchtende Liebe! Lachender Tod!” Hieman ennen loppua on vielä yksi tauko, ja teos päättyy C-duuri-sointuun.
Kuulemme tämän lopun kahdessa versiossa.
Aloitamme Böhmin äänitteellä. Se on peräisin 60-luvulta ja dokumentoi Wieland Wagnerin tuotantoa.
Ewig war ich, ewig bin ich – Nilsson / Windgassen
Kuulemme toisen nauhoituksen Lauritz Melchiorin ja Florence Eastonin kanssa, jonka ekstaasi on luonteeltaan purkautuvaa.
Florence Easton oli yksi Rosa Ponsellen suurista kilpailijoista 20-luvun Metissä. Hänen repertuaarinsa oli jättimäisen laaja. Hänen äänensä oli täysin valoisa.
Ewig war ich, ewig bin ich – Easton / Melchior
Kohtauksen, jossa Brünnhilde ja Siegfried löytävät eroottisen kiintymyksensä, Wagner kehitti itsenäiseksi sävellykseksi vuotta myöhemmin. Hän lahjoitti sen Cosimalle tämän syntymäpäiväksi joulupäivänä 1870 Tribschenissa konsertin yhteydessä tämän maalaistalon rappukäytävässä. Tilan rajallisuuden vuoksi Wagner sävelsi sen kamarimusiikkiteokseksi. Myöhemmin siitä julkaistiin laajemmalla orkestraatiolla varustettu versio.
Siegfriedin idylli – Celibidache
Tallennussuositus oopperasta SIEGFRIED
DECCA Wolfgang Windgassenin, Hans Hotterin, Birgit Nilssonin, Gustav Neidlingerin ja Joan Sutherlandin esittämänä Georg Soltin ja Wienin filharmonikkojen johdolla.
Peter Lutz, opera-inside, online-oopperaopas Richard Wagnerin SIEGFRIEDistä.
Leave a Reply
Want to join the discussion?Feel free to contribute!