Humperdinckin Hannu ja Kerttu – oopperaopas ja Juoniselostus

Humperdinckin satuooppera on rakastettu ympäri maailmaa kansanmusiikkinsa vuoksi. Tuskin mitään muuta oopperakirjallisuuden teosta on käännetty niin monelle kielelle. Teos on yksi maailman esitetyimmistä oopperoista.

 

 

 

 

 

Sisältö

♪ Synopsis

♪ Kommentti

♪ I. näytös

♪ Teko II

♪ Näytös III

♪ Tallennussuositus

Highlights

♪ Suse, liebe Suse (Goosey goosey gander)

♪ Brüderchen tanz mit mir (Pikkuveli tanssii kanssani)

♪ Ein Männlein steht im Walde (kääpiö seisoi metsässä) (Kääpiö seisoi metsässä)

♪ Der kleine Sandmann bin ich (Olen pieni hiekkamies) (Olen pieni hiekkamies)

♪ Abendsegen (Abends, will ich schlafen gehen) (iltarukous) (iltarukous)

♪ Der kleine Taumann heiss ich (kun kastepisara pisaroi päivänkakkaralle) (kun kastepisara pisaroi päivänkakkaralle)

♪ Hexen-Ritt (Noitaratsastus) (Noitaratsastus)

 

 

 

 

 

 

 

Ensi-ilta

Weimar, 1893

Libretto

Adelheid Wette, perustuu Grimmin veljesten satuun.

Pääroolit

Pietari, sivuseppä (baritoni) - Gertrud, Pietarin vaimo (mezzosopraano) - Hansel, Gertrudin ja Peterin poika (mezzosopraano) - Kerttu, Hanselin sisar (sopraano) - Noita, rapsakka noita, joka noituu lapsia (mezzosopraano) - Sandman & Dewman, taikaolennot (sopraano)

Levysuositus

EMI, Elisabeth Grümmer, Elisabeth Schwarzkopf, Else Schürhoff Herbert von Karajanin johtamana ja Philharmonia-orkesterin sekä Lougthon-tyttölukion ja Bancroft's Schoolin kuorojen säestämänä tai elokuva DG, Brigitte Fassbaender, Edita Gruberova, Hermann Prey Georg Soltin johtamana ja Wienin valtionoopperan kuoron ja orkesterin säestämänä.

 

 

 

 

 

 

 

Humperdickin läheinen suhde Richard Wagneriin

Humperdinck tunsi saksalaisten legendojen maailman Wagnerin musiikin parissa tekemänsä työn ansiosta. Humperdinck tapasi Wagnerin Napolissa 26-vuotiaana. Wagner innostuu nuoresta miehestä ja kutsuu hänet Bayreuthiin avustajakseen. Humperdinck on liekeissä, jättää opinnot sikseen ja auttaa Wagneria muun muassa Parsifalin työstämisessä. Kaksi vuotta myöhemmin Wagner kuolee. Humperdinck joutuu etsimään uutta työtä, mutta ei löydä vakituista työpaikkaa, Wagnerit eivät ole suosittuja musiikkikouluissa, joten hän hankkii elantonsa satunnaisilla töillä. Hän ei myöskään onnistu säveltäjänä, häneltä puuttuu inspiraatio. Kunnes hänen sisarensa pyytää häntä säestämään muutaman säkeistön…

 

 

Oopperan alkuperä

Tämän oopperan perusidea on peräisin Humperdinckin sisarelta Adelheidiltä. Hän oli kirjoittanut miehensä syntymäpäiväksi säkeitä Grimmin veljesten satujen pohjalta, jotka hän halusi esittää heidän lastensa kanssa. Humperdinck sävelsi ne musiikkiin, ja ensimmäisten pienten esitysten kaiku oli hyvin miellyttävä. Tämä ooppera kasvoi sitten erilaisissa tarkistuksissa täydelliseksi oopperaksi.

“Hannu ja Kerttu” kantaesitettiin Weimarissa kaksi päivää ennen joulua vuonna 1893, eikä kukaan muu kuin 29-vuotias Richard Strauss. Hän tunnisti jo ensi näkemältä, että kyseessä oli mestariteos. Siitä lähtien tätä oopperaa on pidetty joulusatuna, vaikka se sijoittuu kesään ja piparkakut ovat ainoa muistutus joulusta. Menestys oli valtava, ja teosta esitettiin Saksassa 50 näyttämöllä jo ensimmäisenä vuonna.

Tämän sadun takana on todellinen, dramaattinen tarina: “Aineisto, jonka Grimmin veljekset sisällyttivät vastoin parempaa tietoaan lasten- ja kotisatujen kokoelmaan, ei ole kansansatu, vaan sanallistettu kuvaus Katharina Schraderinin (1618-1647) “Bakkerhexen” murhasta. Katharina Schraderin vapautettiin Gelnaun noitaoikeudenkäynnissä vuonna 1647, mutta pian sen jälkeen Hans ja Grete Metzler murhasivat hänet talossaan Spessartissa ja polttivat hänet omassa uunissaan sen jälkeen, kun hän oli kieltäytynyt paljastamasta piparkakkujensa reseptejä.” (Csampai, Hollantilainen, oopperan opas).

 

Rovastusongelmat

Hannua ja Kerttua ruumiillistavat yleensä aikuiset. Teoriassa näitä kahta roolia voisivat esittää myös pitkät lapset, mutta käytännössä on vaikea löytää ääniä, jotka saisivat äänensä kuuluviin suurta orkesteria vastaan ja tekisivät oikeutta musiikillisille vaikeuksille.

Noitaa on myös tapana esittää tenori, jotta roolin koomisuutta korostettaisiin. Humperdinck kuitenkin hylkäsi tämän käytännön jyrkästi. Joskus noitaa esittää sama esiintyjä kuin äitiä, jotta voidaan osoittaa, että tapahtumia vanhempien talossa ja noidan talossa ei pidä tarkastella erikseen, vaan ne on koettava kokonaisuutena. Sadun naamioituneessa symbolisessa kielessä noita edustaa todellisuutta, joka voi joskus olla raakaa ja manipuloivaa.

 

 

Wagner teoksen yli-isä

Humperdinck omaksui monia wagnerilaisia elementtejä, kuten orkestraation, harmonian ja läpikomposition. Onneksi hän pidättäytyi liiallisesta symboliikasta ja päätyi reippaaseen juoneen, mikä hyödyttää teosta suuresti. Näin ollen se on ainoa “wagnerilainen” ooppera, joka on onnistunut vakiinnuttamaan paikkansa ohjelmistossa ja joka ei ole peräisin mestarilta itseltään.

Parhaaseen wagnerilaiseen tapaan tässä oopperassa on lunastuskohtaus. Tällä kertaa mukana ei ole germaanisia jumalia tai traagisia hahmoja vaan ainoastaan piparkakkulapsia. Humperdinck kutsui oopperaansa myös nimellä “Kinderstubenweihfestspiel” (lastenlasten vihkimisjuhla). Humperdinckin huumorista saa esimakua seuraavasta anekdootista: “Bayreuthin Villa Wahnfriedissä vuonna 1891 pidetyillä illallisilla Cosima Wagner pyysi perheen ystävää Engelbert Humperdinckia sanomaan muutaman sanan vieraille. Miellyttävästi kuten aina, hän nousi heti ylös, napautti viinilasiaan, katseli ystävällisesti ympärilleen, hieroi käsiään yhteen, raotti kurkkuaan muutaman kerran ja istuutui taas alas puhumatta sanaakaan. Arkeologi Reinhard Kekulé taputti innokkaasti ja huudahti: “Tämä on paras puhe, jonka olen kuullut koko pitkän elämäni aikana”. (Schmitz/Ure, miten Mozart voi mennä sfääriin, Siegfried Wagnerin muistelmista).

 

 

 

 

 

 

 

Sadun tunnelmissa oleva alkusoitto

Synopsis: Pieni, kurja talo metsän reunalla.

Metsän reunalla.
Alkusoitolla Humperdinck vie meidät sadun maailmaan. Kuuluisa “iltarukouksen” motiivi soi neliosaisessa torvikoraalissa. Humperdinck esittelee alkusoitossaan erilaisia musiikillisia teemoja, jotka häipyvät kauniisti.

Overture

 

Synopsis: Hansel ja Kerttu istuvat vastakkain olohuoneessa, molemmat ovat töissä. Hannu valmistaa luudat ja Kerttu neuloo sukkia hellan vieressä. Nälkä vaivaa heitä, viikkokausia he ovat syöneet vain kuivaa leipää. Kerttu muistuttaa häntä sanonnasta, jonka mukaan silloin kun hätä on suurin, Herra Jumala ojentaa kätensä….. Mutta Hänschenin mielestä sillä ei voi syödä kylläiseksi.

Kuulemme kansanlaulun Suse, rakas Suse (Hanhinen, rakas Suse).

Tämän laulun laulaa Brigitte Fassbänder Hanselina. Saksalainen oli loistava valinta tähän rooliin. Hänellä on samettinen mezzosopraano ja hänen ehkä suurin roolinsa, sattumaa tai ei, oli myös housurooli eli Octavianuksen rooli Rosenkavalierista. Edita Gruberova laulaa kauniin Kerttulin Georg Soltin ja Wienin filharmonikkojen johdolla.

Suse, liebe Suse – Gruberova / Fassbänder

Hansel ja Kerttu uskaltautuvat tanssimaan

Synopsis: Hanselilla ei ole kyse työstä. Ensin hän pysähtyy maitopannulle ja lepää. Kerttu pyytää häntä jatkamaan töitä, mutta hän saa suostuteltua Kerttulin tanssimaan kanssaan.

Mitä?
Ensimmäinen, yksinkertainen versio, jonka Humperdinck sävelsi sisarelleen, koostui neljästä 2-osaisesta kappaleesta (Pikkuveli tanssi kanssani). Tämä tanssikappale on ainoa, joka on omaksuttu lähes muuttumattomana ensimmäisestä versiosta. Se on löytänyt tiensä saksalaiseen kansanlauluun.

Katso ja kuule kohtaus Gruberovan ja Fassbaenderin viehättävästi esittämänä.

Brüderchen Tanz mit mir – Fassbaender / Gruberova

 

Äiti ja isä tulevat kotiin

Synopsis: Äiti Gertrud tulee kotiin kesken tanssien. Molemmat kiirehtivät nopeasti takaisin töihin. Äiti on järkyttynyt nähdessään, miten vähän töitä kaksikko ehti tehdä. Kun hän haluaa rangaista lapsia kepillä, hän kaataa vahingossa maitokannun. Hän lähettää lapset metsään etsimään marjoja. Gertrud on uupunut ja surullinen siitä, ettei hän voi tarjota lapsilleen edes mitään syötävää. Peter, hänen miehensä tulee kotiin.

Tarina Hannusta ja Kerttulasta on tarina aikuistumisesta. Alussa lapset tekevät kaiken yhdessä ja kulkevat käsi kädessä metsässä. Lopulta heistä tulee näytteleviä henkilöitä, jotka ovat jopa erillään. Vanhemmat on piirretty eri tavalla. Äidin tuloa taloon säestetään synkillä sävyillä, kun taas isä piirretään lämminhenkisillä buffomotiiveilla.

Kuulemme kohtauksessa Walter Berryn, Wienin oopperan veteraanin, joka oli useita vuosia naimisissa Christa Ludwigin kanssa.

Rallala, ah wir armen Leute – Berry

 

Synopsis: Gertrud joutuu selvittämään, että hän on käynyt majatalossa. Hän on epätoivoinen, mutta hänen yllätyksekseen Peter nappaa koristaan munia, makkaraa, voita ja jopa kahvia. Tänään hän voisi myydä monta luuta ja sukkaa Herrenwaldin takana olevassa kylässä. Isä kysyy lapsista, Gertrud kertoo lähettäneensä heidät marjastamaan Ilsenwaldiin. Sitten hänen kasvonsa synkkenevät yhtäkkiä, sillä siellä asuu piparkakkunoita, joka on liittoutunut paholaisen kanssa. Peter kertoo, että hän houkuttelee lapset taloon taikakakulla ja muuttaa lapset uunissa piparkakuiksi. Gertrud ja Peter lähtevät etsimään lapsia.

 

 

 

 

 

 

 

Synopsis: Hansel ja Kerttu ovat metsässä.

Ein Männlein steht im Walde (Kääpiö seisoi metsässä) on tunnettu kappale, jonka Humperdinck on ottanut saksalaisesta kansanlaulusta. Orkestraatio on vaatimaton ja yksinkertainen kauniine huilutrilleineen ja pizzicato jousineen.

Ein Männlein steht im Walde ganz still und stumm – Gruberova

 

Synopsis: Kaksikko on poiminut monia marjoja, mutta on syönyt kaikki ajoissa käkiksen kutsuun.

Kuckuck, Eier schluck – Ziesak

Hiekkamies – siirtyminen satumaailmaan

Synopsis: Se pimenee, eivätkä he löydä tietä takaisin. Aavemaiset äänet ja heidän äänensä kaiku pelottavat heitä. Sumussa he näkevät pienen miehen. Hän tulee lähemmäs, se on Hiekkamies. Hän on lasten ystävä ja puhuu heille rauhoittavia sanoja ja tulee nukuttamaan heidät.

Siirtyminen todellisesta maailmasta mielikuvitusmaailmaan alkaa Hiekkamiehestä. Humperdinck sieppaa lapset mykistetyillä jousilla ja harpun äänillä unimaailmaan Hiekkamiehen äänellä (Minä olen pieni hiekkamies).

Der kleine Sandmann bin ich – te Kanawa

]

Iltarukous – ihana kohokohta

Synopsis: Kaksikko rukoilee yhdessä ja löytää unen metsänpohjalta.

Metsänpohjalla.
Tämä kuuluisa tuutulaulu on oopperan levähdyspaikka.

Kestingin mukaan tämä kohtaus Elisabeth Schwarzkopfin ja Elisabeth Grümmerin tulkinnassa kuuluu oopperadiskografian suuriin kohokohtiin: “Herbert von Karajanin johtama äänite kuuluu levyhistorian suurimpaan luksukseen, ihanteellisesti miehitettyinä aina sivurooleihin asti. “Abend will ich schlafen gehen” (Mihin kukin lapsi laskee päänsä) -ääni lankeaa kiehtovana aistiärsykkeenä korvaan ja muuntuu maagiseksi runoudeksi.”

Abendsegen (Abends, will ich schlafen gehen) – Schwarzkopf / Grümmer

 

Kuulet ja näet tämän kappaleen toisen version Gruberovan ja Fassbaenderin kanssa kuvatusta versiosta.

Abendsegen (Abends, will ich schlafen gehen) – Gruberova / Fassbaender

 

Synopsis: Kun lapset ovat nukahtaneet, neljätoista enkeliä tulee ja muodostaa piirin heidän ympärilleen suojellakseen heitä metsän vaaroilta.

Kun lapset ovat nukahtaneet, neljätoista enkeliä tulee ja muodostaa heidän ympärilleen piirin suojellakseen heitä metsän vaaroilta.

 

 

 

 

Herääminen Taumannin kanssa

Synopsis: Kastemies herättää lapset

.
Kaunis orkesteriesittely piirtää lempeän aamutunnelman.

Kuuntele tätä unenomaista kappaletta Ileana Cotrubasin lumoavassa tulkinnassa (kun kaste tippuu päivänkakkaralle).

Der kleine Taumann heiß ich – Cotrubas

 

Synopsis: Hitaasti kaksi lasta herää.

Teoksen tekstin ja aiheen osalta puhutaan lastenoopperasta. Valtavan orkesterin vuoksi tekstiä ei kuitenkaan ole helppo ymmärtää. Mutta joka tapauksessa tällaiset intiimit kohdat huokuvat suurta taikaa. (Nukuin täällä! männyn sängyllä!)

Wo bin ich ? Wach ich ? … Tirelireli – Ziesak / Larmore

 

Hannuiä ja Kerttulia näyttelevät yleensä aikuiset. Teoriassa näitä kahta roolia voisivat esittää myös vanhemmat lapset, mutta käytännössä on vaikea löytää ääniä, jotka pääsevät kuuluviin suurta orkesteria vastaan ja jotka pystyvät tekemään oikeutta musiikillisille vaikeuksille.

Piparkakkutalo ilmestyy – haikea duetto

Synopsis: Hitaasti kaksi lasta herää. Molemmat ovat nähneet unta heitä suojelevista enkeleistä. Sumu hälvenee ja yhtäkkiä esiin ilmestyy piparkakuista ja makeisista tehty talo. Talon vasemmalla puolella on uuni ja oikealla häkki.

Toinen Humperdinckin kaunis duetto, jossa on makeiden houkutusten kaihoisia ääniä. Unenomaisesti laulavat Grümmer ja Schwarzkopf.

Wie duftets von dorten … O herrlich Schlösschen – Grümmer / Schwarzkopf

 

Synopsis: Hanschen haluaa mukaan, mutta Kerttu estää häntä.

 

Synopsis: Hansel saa suostuteltua hänet maistamaan piparkakkuja. Kun hän repii palan, talosta kuuluu yksi ääni: ” Napostele, napostele, pikku hiiri! Kuka nakertaa pikku taloani? Hannu on innostunut piparkakuista, ne maistuvat herkullisilta. Noita tulee ulos talosta. Hannu ja Kerttu pelkäävät outoa vanhaa naista. Hän yrittää houkutella lapsia taloon makeisilla.

Saksalainen mezzosopraano Christa Ludwig oli loistava noitaroolin esittäjä. Hänen houkutteleva laulunsa on upeaa. Hän yhdistää karmivuuden kauniiseen lauluun ja soiton iloon. Kuuntele kohtaus ajalta 1:18:55-1:22:10.

Kommt kleine Mäuslein, tulee in mein Häuslein (1:18:55 – 1:22:10) – Ludwig / Moffo

Noidan kyydissä

Synopsis: Kun Hannu ja Kerttu haluavat paeta, noita noituu heidät ja lukitsee Hannuin häkkiin. Hän haluaa ruokkia Hannelia pähkinöillä ja rusinoilla, jotta hänestä tulisi lihava ja pyöreä. Kerttu joutuu kattamaan pöydän ja noita sytyttää uunin, jossa hän haluaa leipoa Hannun. Innoissaan hän ratsastaa luudalla ympäri taloa.

“Noitakyyti” on hädin tuskin peitelty persiflagio “Valkyyrien kyydistä”. Humperdinck sävelsi oopperan suurelle romanttiselle orkesterille ja hyödyntää musiikillisesti värityksen mahdollisuuksia. Orkesteri saa näkyvän roolin alkusoitoissa ja siirtymämusiikissa.

Hexenritt – Suitner

 

 

Noita on ovelampi

Synopsis: Kerttu saa salaa varastettua taikasauvan noidalta. Hän on painanut taikasanan mieleensä ja voi huomaamattaan loitontaa Hanselin ja vapauttaa hänet häkistä. Noita käskee Kerttua kurkistamaan uuniin nähdäkseen, ovatko piparkakut valmiita. Kerttu käyttäytyy tahallaan tyhmästi ja pyytää noitaa näyttämään sen hänelle. Kun noita polvistuu uunin eteen, kaksi lasta työntää noidan palavaan uuniin.

Kuuntele ¾ tahdissa eloisa duetto, jossa lapset juhlivat sitä, että he saivat heittää noidan uuniin.

Juchhei, nun ist die Hexe tot – Grümmer / Schwarzkopf

 

Synopsis: Hansel ja Kerttu hyppäävät ulos talosta, ja rapsakka pieni talo räjähtää kovalla pamauksella. Puutarhassa olevista piparkakkuhahmoista putoavat piparkakkukuoret pois, ja esiin ilmestyy lapsia, jotka noita oli leiponut piparkakkuhahmoiksi. Kerttu herättää kaikki lapset kädellään. Hannu haihduttaa kaikki katajanmarjapensaalla. He kuulevat isänsä äänen, ja lapset vetävät uunin raunioista suuren piparkakun, joka on noidan jäljiltä.

Lopussa ooppera on jälleen kerran mietiskelevä kertosäkeen “Wenn die Not auf nächsten steigen, Gott der Herr die Hand uns reicht” myötä. (Kun hätä on suurin, Jumala Herra ojentaa kätensä).

Finaali – Jurowski

 

 

Tallennussuositus

 

EMI, Elisabeth Grümmer, Elisabeht Schwarzkopf, Herbert von Karajanin johdolla Philharmonia-orkesteri ja Lougthon-tyttölukion ja Bancroft’s Schoolin kuorot.

 

 

 

Peter Lutz, opera-inside, online-oopperaopas Engelbrecht Humperdinckin HANNU JA KERTTU.