UNIS DÈS LA PLUS TENDRE ENFANCE – aaria oopperasta Iphigenie en tauride

Gluckin aarian UNIS DÈS LA PLUS TENDRE ENFANCE oopperaopas verkossa

Lue Mielenkiintoisia faktoja ja kuule upeita YouTube-videoita kuuluisasta aariasta “UNIS DÈS LA PLUS TENDRE ENFANCE “.

Jos haluat kuulla lisää oopperasta Iphigenia Tauriksessa, klikkaa linkkiä operettimuotokuvaan.

Aria – tiivistelmä ja taustaa

Background: Viisi vuotta ennen “Iphigenia Tauriksessa” -teoksen kirjoittamista Gluck muutti vuonna 1772 Pariisiin ja nautti Itävallan keisarin tyttären Marie Antoinetten suojelusta, joka puhui samaa kieltä kuin saksalainen Gluck. Myöhempi Ranskan kuningatar oli saanut Gluckilta laulutunteja wieniläisnuoruudessaan ja oli (dauphin Ludwigin 18-vuotiaana puolisona) jo Gluckin suojelijana Pariisin Iphigenie Aulisissa -teoksessa.

Gluckin Pariisissa kohtaaman laulukulttuurin on täytynyt olla kauheaa. Marie-Antoinette toi Gluckin tänne opettamaan pariisilaisille laulamista. Jopa 22-vuotias Mozart, joka oli Pariisissa vuonna 1778, ei ollut kovin imarreltu Pariisin laulusta: “Laulua! – oimè! – Kunpa yksikään ranskalainen nainen ei laulaisi italialaisia aarioita. Antaisin hänelle vielä anteeksi hänen ranskalaisen räksytyksensä, mutta hyvän musiikin pilaaminen on sietämätöntä …”. He eivät laula, he huutavat täysillä.” Gluckia ärsytti suuresti myös ranskalainen laulutaito. Pariisilaiselle Orfeukselleen hän sanoi: “Uskomatonta, herra, te huudatte aina, kun teidän pitäisi laulaa, ja jos teidän pitää huutaa vain kerran, ette koskaan onnistu!”

Oopperan uudistus, jonka Gluck oli aloittanut 17 vuotta aiemmin “Orfeo ja Eurydike” -teoksella, vaikutti paitsi draamalliseen suunnitteluun myös lauluääniin. Gluck luopui suurelta osin koristelusta, ja melodiset linjat muuttuivat suoraviivaisemmiksi. Hänen oopperansa roolit eivät olleet italialaisen oopperan groteskeja ja sabluunoituja, vaan lihasta ja verestä tehtyjä jaloja hahmoja.

Synopsis: Agamemnon, joka johti kreikkalaisia troijalaisia vastaan, joutui uhraamaan tyttärensä Iphigenian jumalatar Dianalle, jotta hänen armeijansa saisi suotuisia tuulia. Hän vastusti, mutta Iphigenia oli valmis uhraamaan itsensä Aulisissa. Diana, joka oli liikuttunut hänen ylevyydestään, otti Iphigenian ja teki hänestä salaa papittaren Tauriksen saarella. Agamemnonin vaimo Klytemnestra tappaa miehensä kostaakseen tyttärensä menettämisen. Rakastetun isänsä murhasta raivostunut Orest tappaa äitinsä. Kun Orest kysyy oraakkelilta, miten hän voisi sovittaa äitinsä murhan, oraakkeli lähettää hänet Taurikseen kertomatta hänelle sisarestaan. Orest on nyt matkalla saarelle yhdessä uskollisen ystävänsä Pyladesin kanssa. Siellä hallitsija Thoasin sotilaat pidättävät heidät ja panevat heidät selliin. Siellä ystävykset odottavat heitä odottavaa kuolemaa. Orest on järkyttynyt siitä, että hän on johdattanut ystävänsä kuolemaan. Mutta Pylades ei halua kuulla asiasta, hän on ylpeä voidessaan kuolla ystävänsä kanssa. Nostalgisesti hän muistelee ystävyyttä, joka on kestänyt heidän lapsuusajoistaan lähtien.
Aaria alkaa pianolla ja intiimissä tunnelmassa. Orkesteri avaa hellästi tuskallisen suloisilla kuudesosilla:

Kantilena on laulettava legatossa. Se liikkuu kapealla äänialalla, eikä siinä ole ekspressiivisiä harppauksia. Säilyttääkseen aarian jännitteen laulajan on pakko antaa jokaiselle fraasille väriä ja eloa.

Kaipaus yhdistyä kuolemassa on laulettava jalosti, ja “réunir” johtaa korkeaan gis-korkeuteen.

Keskimmäinen osa johtaa takaisin alkupuolen hellävaraiseen tunnelmaan:

Se johtaa huipentumaan, “La mort même est une faveur” (Kuolema itsessään on palvelus), joka toistetaan korkeammassa rekisterissä ja jonka on vedettävä lohdullinen kipu, jonka kuoleman ulospääsy saa heidät molemmat kokemaan.

Eleginen kappale päättyy lohdullisesti.

Kaiken kaikkiaan aaria ei tarjoa suuria teknisiä vaikeuksia, sitäkin vaativampaa on tulkita kahden tragediaa äänellä sopivalla tavalla.

Kirjoitettu “lyyriselle tenorille”

Pyladesin rooli on kirjoitettu lyyriselle tenorille. Lyyrisellä tenorilla on pehmeä, sulava ääni. Äänen on oltava rikas ja ketterä melodian luomisessa. Hän yltää helposti korkeisiin nuotteihin ja luo kauniin äänen. Lyyrisen tenorin on pystyttävä laulamaan vakuuttavasti sekä intiimejä että jännittävämpiä kappaleita.

Aria – UNIS DÈS LA PLUS TENDRE ENFANCE

tekstistä

Unis dès la plus tendre enfance (Yhdistetyt lapset)
Nous n’avions qu’un même désir:
Ah! mon cour applaudit d’avance
Au coup qui va nous réunir!
Le sort nous fait périr ensemble,
N’en accuse point la rigueur;
La mort même est une faveur,
puisque le tombeau nous rassemble.

Yhdessä hellyyttävimmästä lapsuudestamme lähtien,
meillä oli vain yksi ja sama halu.
Ah! Sydämeni taputtaa etukäteen
isku, joka yhdistää meidät jälleen!
Kohtalo määrää, että tuhoudumme yhdessä:
älkää moittiko sen ankaruutta.
Kuolema itsessään on palvelus,
sillä hauta yhdistää meidät.

Kuuluisia tulkintoja UNIS DÈS LA PLUS TENDRE ENFANCE -sanasta

Kuulemme tämän aarian kolmessa tulkinnassa.

Fritz Wunderlich pystyi antamaan aarialle sen tarvitseman kiillon. Pyladesin tuska ja itseluottamus saavat ihmeellistä jaloutta ja intensiteettiä. Se lauletaan saksankielellä (Gluckin myöhemmästä Wienin-sovituksesta).

Nur einen Wunsch, nur ein Verlangen (1) – Wunderlich

Georges Tillin (1897-1984) äänellä on aivan erityinen viehätysvoima. Pieni vibrato, äänen selkeys ja hieno sointi antavat aarian näkyä mitä kauneimmassa valossa. Erityisesti hänen ranskankielinen dikotomiansa on luontevaa ja todistaa, että kieli sopii laulamiseen, vaikka monet laulajat tekevätkin luonnottomalla ja huonolla ääntämyksellään joistakin kappaleista vaikeasti siedettäviä.

Unis dès la plus tendre enfance (2) – Thill

Ruotsalaista Geddaa pidettiin sukupolvensa parhaana “ranskalaisena” laulajana.

Unis dès la plus tendre enfance (3) – Gedda

Peter Lutz, opera-inside, online oopperaopas aariaan “UNIS DÈS LA PLUS TENDRE ENFANCE” Christoph Willibald Gluckin oopperasta Iphigenia in Tauris.