Online-oopperaopas aiheesta LES CONTES D’HOFFMANN
Mielenkiintoisia faktoja ja upeita YouTube-videoita Jacques Offenbachin “LES CONTES D’HOFFMANN” -oopperasta. Kohokohtia ovat “Il était une fois à la cour d’Eisenach” Placido Domingon kanssa, “Les oiseaux dans la charmille” Joan Sutherlandin kanssa ja Barcarolle.
Yleiskatsaus ja pikakäyttö
Sisältö
♪ Synopsis
♪ Prologi (kapakkakohtaus)
♪ I. näytös (Olympia-kohtaus)
♪ Act II (Giulietta Scene) (Giulietta Scene)
♪ näytös III (Antonia-kohtaus) (Antonia-kohtaus)
♪ Epilogi (Kapakkakohtaus) (Tavernakohtaus)
Highlights
♪ Il était une fois à Eisenach (Kleinzachin balladi) (Ballade of Kleinzach)
♪ Les oiseaux de la charmille (Olympia) (Olympia)
♪ Elle a fui la tourterelle (Antonia) (Antonia)
♪ Belle nuit, o nuit d’amour (Barcarolle) (Barcarolle)
♪ Amis! Amour tendre et rêveur
♪ Scintille o diamant (Timantti-aaria)
♪ Helas mon coeur s’égare (Septetti)
♪ Adieu! Je ne veux pas te suivre
Roolit ja yleiskatsaus
Kommentti
Libretto ja sen syntyhistoria
Näytelmäkirjailijat ja libretistit Jules Barbier ja Michel Carré kirjoittivat vuonna 1851 näytelmän “Hoffmannin tarinat”, jonka ydin koostuu kolmesta E.T.A. Hoffmannin tarinasta (“Hiekkamies”, “Neuvos Krespel” ja “Uudenvuodenaaton seikkailut”). Carrén kuoltua vuonna 1871 Barbier valmisteli libreton toiselle säveltäjälle, joka ystävällisesti luovutti sen Hoffmannille, kun tämä ilmaisi kiinnostuksensa. Barbierin luoma libretto on korkeatasoinen, juoni on monipuolinen ja tarjoaa hyville teatterinjohtajille runsaasti mahdollisuuksia tehdä esityksestä loistava huipennus.
Tämän oopperan syntyhistoria on hyvin dramaattinen. Offenbach tiesi, että hänen noin 100 operettinsa joutuisi unohduksiin. Oopperalla “Les Contes d’Hoffmann” hän halusi pyrkiä korkeimpaan tunnustukseen ja jättää maailmalle laadukkaan, pysyvän teoksen. Hänen ongelmansa oli, että hänen terveytensä ei sallinut hänen ikuisesti saattaa oopperaa valmiiksi. Hän aloitti säveltämisen jo 70-luvun puolivälissä, mutta eteni hyvin hitaasti. Hän joutui huonosta terveydentilastaan huolimatta kirjoittamaan monia satunnaisia teoksia epäonnisen taloudellisen tilanteensa vuoksi. Hänen epäonnekseen teatteri, jossa ensi-illan piti tapahtua, meni konkurssiin muutama kuukausi ennen sovittua ajankohtaa. Päivämäärät raukesivat ja laulajat olivat jo varattuja uudelleen. Niinpä Offenbachin oli suunniteltava ensi-ilta Opéra-Comiqueen, jossa kuitenkin vallitsivat aivan toisenlaiset ja tiukat lait siitä, millainen oopperan piti olla, jotta se voitiin esittää. Tämä merkitsi sitä, että koko ooppera oli kirjoitettava uudelleen. Lisäksi Offenbachin terveys oli vakavasti heikentynyt, ja hän joutui tekemään paljon töitä vuoteessaan. Offenbach kuoli neljä kuukautta ennen ensi-iltaa, ja oopperan merkittävät osat jäivät kesken.
Viimeistelemätön teos – monet versiot
Offenbach ehti säveltää suuren osan musiikista pianopartituuriin, jossa oli lauluosuudet. Suurimmat epäselvyydet ja aukot olivat Giuliettan näytöksessä ja epilogissa. Perhe tilasi teoksen loppuunsaattamisen säveltäjä Ernest Guiraud’lta, joka sai sävellyksen valmiiksi kaikkine kysymysmerkkeineen ja orkestroi sen valmiiksi ensi-iltaa varten. Ensi-illassa teatterinjohtaja Carvalho päätti kuitenkin jättää Giulietta-näytöksen pois. Myöhemmässä esityksessä lavalle tuotiin vain torso tästä näytöksestä, ja myös näytösten oikeasta järjestyksestä kiisteltiin. Lisäksi näytelmästä tehtiin kaksi versiota, joissa oli puhuttuja dialogeja ja resitatiiveja sekä … ja … ja. Tämä sekava tilanne johti siihen, että tästä teoksesta on olemassa lukemattomia versioita. Tämä tarkoittaa, että tässä oopperaoppaassa käytetty juoni on vain yksi monista mahdollisista.
Tulkinta
Näytelmän tulkitsemiseksi on syytä tietää muutama seikka E.T.A. Hoffmannista. Hoffmann oli koulutukseltaan Preussin keisarikunnan virkamies. Mutta hän oli myös taiteilija, joka yritti koko ikänsä hankkia elantonsa kapellimestarina ja kirjailijana, mutta eli Napoleonin sotavuosina osittain äärimmäisessä köyhyydessä ja palasi aina leipäammattinsa pariin. Näin tunnistamme juonessa E.T.A. Hoffmannin tilanteen, joka horjuu porvarillisen elämän nautintojen ja mukavuuksien (joita naiset ilmentävät), elämän vastoinkäymisten (joita Lindorf / Coppélius / Dappertutto / tohtori Miracle ilmentävät) ja taiteilijana ponnistelun (jota muusa Nicklausse ilmentää) välillä. Häiritsevänä tekijänä esiintyy myös kummisetä alkoholi, jonka tuhoava vaikutus (E.T.A. Hoffmann oli vakava alkoholisti) vaarantaa taiteellisen tuottavuuden (prologin muusa lähtee viinitynnyristä). Offenbach saattoi hyvin ymmärtää Hoffmannin henkilökohtaisen tilanteen hän oli kasvanut suuressa köyhyydessä ja hänen jännitekenttänsä oli aina taiteen ja kaupallisuuden välillä, mikä oli motivaatio luoda todellista taidetta myöhempinä vuosina “Contes d’Hoffmannin” myötä.
Sopraanon roolin valinnan haasteet
Offenbach suunnitteli naispääosan lauluvaatimukset eri tavalla jokaista kolmea keskimmäistä näytöstä varten. Olympia on kirjoitettu koloratuurisopraanolle, Antonia lyyriselle sopraanolle ja Giulietta dramaattiselle sopraanolle, mutta Offenbach halusi kuitenkin, että roolin laulaa henkilö, jonka on myös osattava tanssia loistavasti. Tämä Offenbachin vaatimus voitiin toteuttaa todellisuudessa vain osittain. Nauhoituksissa roolin laulaa yleensä yksi henkilö, mutta live-esityksissä rooli jaetaan yleensä kolmen henkilön kesken, mikä tarkoittaa, että rooli on erittäin kallis valintakustannuksiltaan, koska naispääosan esittäjälle on täytettävä kolme roolia ja kolme sijaisroolia on oltava valmiina.
Ensi-ilta ja menestys
Aufgrund von Offenbachs Tod wurde das Werk mit zweijähriger Verspätung am 10. Februar 1881 an der Opéra Comique in Paris uraufgeführt. Es wurde triumphal aufgenommen und erreichte im Dezember bereits die 100. Aufführung. Wien und Paris hatten sich um die Erstaufführungsrechte gestritten, joten das Werk erst im Dezember (mit großem Erfolg) in der österreichischen Hauptstadt shown wurde. Die Wiener Inszenierung stand unter keinem guten Stern und erlangte eine traurige Berühmtheit: In der zweiten Vorstellung verursachte eine Gasexplosion zu Beginn der Aufführung einen Großbrand. Das Ringtheater brannte bis auf die Grundmauern nieder und kostete mehrere hundert Menschenleben – einer der schwärzesten Tage der Operngeschichte.
PROLOGI
Synopsis: Lutherin viinikellarissa. Muse nousee esiin viinitynnyristä.
“Les Contes d’Hoffmannissa” ei ole alkusoittoa varsinaisessa merkityksessä. Ooppera alkaa muutaman tahdin johdantomusiikilla ja siirtyy piilokuoron laulamaan katkelmaan, jonka jälkeen Nicklaussin mezzosopraano astuu kauniisti kuoron yläpuolelle.
Glou! glou! glou! je suis le vin – Bonynge
Synopsis: Kaupunginvaltuutettu Lindorf onnistui sieppaamaan laulajatar Stellan viestin, joka oli tarkoitettu hänen kilpailijalleen Hoffmannille, ja hänellä on avain tämän pukuhuoneeseen. Hän voittaa.
Dans les roles – Bacquier/Bonynge
Kleinzackin balladi
Synopsis: Hoffmann tulee viinibaariin juomaan opiskelijoiden kanssa “Don Giovannin” väliajalla. Häntä tarkkailee Lindorf, hänen kilpailijansa oopperalaulaja Stellan suosiosta. Hoffmann odottaa Stellaa, joka laulaa “Don Giovannissa”. Hän juo opiskelijoiden kanssa unohtaakseen surunsa ja laulaa heille Kleinzackin balladin.
Osa tämän aarian viehätyksestä tulee saksalaisesta sanamaisuudesta, kovista konsonanteista kuten “cric crac” ja “Kleinzack” sekä orkesterin hankalasta, pistemäisestä säestyksestä. Balladi on jaettu kahteen osaan, ensimmäisessä duuriosassa Hoffmann laulaa omituisesta kääpiöstä Kleinzackista ja toisessa molliosassa hänen ajatuksensa harhailevat Stellan luo, siksi teos on saanut alaotsikokseen Rêverie.
Kuulet tämän kuuluisan balladin kahdessa tulkinnassa.
Ensin kuulet Placido Domingon upean tulkinnan. Hänen äänensä kuulostaa Bonyngen tallenteella uskomattoman raikkaalta ja mehukkaalta.
Il était une fois à la cour d’Eisenach (1) – Domingo/BonyngeIl était une fois à la cour d’Eisenach (2) – Tauber
ACT I
Hoffmann on rakastunut Olympiaan
Synopsis: Hoffmann kertoo ensin Olympiasta, Spalanzanin elävästä mekaanisesta nukesta. Hän on joutunut Spalanzanin palvelukseen juuri tämän takia. Hoffmann on rakastunut Olympiaan. Hän tarkkailee tätä nukkuessaan.
Tämä rakkaus-aaria lumoaa romanttisella melodiallaan ja tenoriäänen ja soolotorven ilmaisuvoimaisella vuoropuhelulla.
Allons! Courage et confiance – Domingo/Bonynge
Toinen tulkinta on Julius Patzakin, ja se on ilmeikäs ja aistillinen. Vibrato ja paisutukset välittävät välittömän tunteen, joka tarttuu kuulijaan.
Ha, wie in meiner Seel – Patzak
Synopsis: Nicklausse varoittaa häntä oudosta henkilöstä, mutta Hoffmannilla ei ole korvaa.
Une poupee aux yeux d’email – Tourangeau
Synopsis: Hoffmann on ostanut Coppeliukselta silmälasit, eikä siksi tajua, ettei Olympia ole elävä nainen. Spalanzani on kutsunut vieraita salonkiinsa esittelemään häntä. He juhlivat kekseliästä isäntää ja haluavat nähdä Olympian.
Non, aucun hôte, vraiment – Bonynge
Olympia – ainutlaatuinen rooli
Synopsis: Spalanzani saa Olympian tanssimaan ja laulamaan. Aina silloin tällöin hän menettää vauhtia ja hänet on kelattava.
“Les oiseaux dans la charmille” on yksi oopperakirjallisuuden ainutlaatuisimmista teoksista. Laulukone Olympia on lavalla puoli tuntia ja sanoo pitkään vain “oui”. Lopulta Olympia herää ja alkaa laulaa. Kyseessä on tietenkin Grand Opéran laulajien irvikuva, koloratuurilaulaja tarvitsee vain virittää ja hän tuottaa ääniä kuin automaatti.
Aaria on virtuoosimainen monine koloraturoineen, ja samalla laulajan on jäljiteltävä äänellään nuken katkonaista laulua ja mekaanista tanssivaa liikettä, aivan kuten säveltäjä oli nerokkaasti asettanut sen soimaan. Tämä on laulajalle suuri haaste live-esityksessä.
Voit kuulla tämän aarian kolmessa eri versiossa, ensin Joan Sutherlandin esittämänä, jonka yöpeikon kurkku toi hänelle kunniatittelin “La Stupenda”.
Les oiseaux dans la charmille (1) – Sutherland
Kuulet jälleen erinomaisen tulkinnan Rita Streichiltä.
Les oiseaux dans la charmille (2) – Streich
Lopuksi Patricia Janeckovan hieno komediallinen toteutus kuvassa ja äänessä.
Les oiseaux dans la charmille (3) – JaneckovaKatastrofi
Synopsis: Kun vieraat lähtevät innoissaan huoneesta, Hoffmann jää sinne ja ystävystyy yksisanaiseen nukkeen. Kun vieraat palaavat, Hoffmann tanssii hänen kanssaan. Nukke tanssii yhä nopeammin ja nopeammin, karkaa käsistä ja kaatuu. Lopulta raivostunut Coppélius, joka oli myötävaikuttanut silmiin, ilmestyy paikalle ja tuhoaa nuken, koska Spalanzanin shekki ei ole katettu. Hoffmann tajuaa, että rakastettu oli pelkkä mekaaninen nukke.
Voici les valseurs – Domingo / Sutherland
ACT II
Hoffmann kokeilee onneaan muusikkona
Synopsis: Seuraavassa tarinassa Hoffmann on luopunut tiedemiehenä toimimisesta ja ryhtynyt säveltäjäksi. Hän on rakastunut laulaja Antoniaan. Antonia on perinyt ihanan äänensä äidiltään ja rakastaa laulamista. Hän kärsii kuitenkin salaperäisestä sairaudesta, joka huonontaa laulamista ja johtaa kuolemaan. Hänen isänsä Crespel haluaa kieltää häntä laulamasta ja on matkustanut Müncheniin piilottaakseen Antonian Hoffmannilta.
Antonian aaria laulaa hänen halustaan päästä jälleen yhteen Hoffmannin kanssa, joka kilpikonnan (Tourterelle) tavoin palaa talvisesta valtakunnastaan. Aaria alkaa timpanin rullauksella, jota seuraa harpun äänet (parodinen yhdistelmä). Kun Antonia aloittaa, hänen on lopetettava aaria ensimmäisen säkeistön jälkeen; hän on liian heikko. Hän yrittää uudelleen ja aloittaa kauniin melodian. Ääni nousee yhä korkeammalle ja korkeammalle, kunnes se saapuu korkeaan C:hen. Toinen osa toistaa ensimmäisen osan, mutta hieman nopeammalla tempolla.
Elle a fui la tourterelle (1) – Netrebko
Synopsis: Palvelija Frantzin piti vahtia Antoniusta, mutta hän on ylikuormittunut ja päästää Hoffmannin erehdyksessä tapaamaan Antoniusta tämän ilmestyessä.
Offenbach kirjoitti nokkelan parodian Don Giovannin “Notte e giorno faticar” palvelija Leporellosta.
Synopsis: Hoffmann on säveltänyt Antonialle laulun. Antonia on repaleinen isänsä kiellon ja lauluhalunsa välillä. Hän laulaa ja vakuuttaa Hoffmannille rakkautensa.
C’est und chanson d’amour – Gedda/los Angeles
Synopsis: Kun Hoffmann kuulee melua, hän piiloutuu. Crespel ilmestyy paikalle. Nyt Crespelin kauhuksi paikalle saapuu myös tohtori Miracle, joka oli jo vastuussa Antonian äidin kuolemasta väärällä hoidollaan. Hoffmann kuulee heidän keskustelunsa. Miracle hypnotisoi Crespelin ja hoitaa Antonian, jonka hän saa laulamaan, ja poistuu talosta.
Tästä kohtauksesta kehittyy aavemainen miesäänten terzetto.
Que veux tu faire – Domingo / Bacquier / Plishka / SutherlandSynopsis: Kun Miracle ja Crespel ovat poissa, Hoffmann yrittää saada Antonian menemään naimisiin ja luopumaan laulamisesta. Mutta Antonia jää hallusinaatioiden vangiksi sen jälkeen, kun tohtori Miracle on hoitanut häntä. Hän kuulee ensin äitinsä äänen ja sitten tohtori Miraclen äänen. Miracle tarttuu mielikuvituksessaan viuluun ja säestää häntä demonisella laululla. Kun tytön ääni nousee yhä korkeammalle, hän vajoaa sohvalle Miraclen pilkalliseen nauruun.
Tu ne chanteras plus – Domingo / Bacquier / Plishka / Sutherland
Synopsis: Antonia kuolee isänsä sylissä ja laulaa viimeisenä Hoffmannin rakkauslaulun sanat.
Offenbach tietenkin säveltää kuoleman parodiana; Antonian viimeiset sävelet ovat yökköslaulun trillereitä.
Mon enfant! Ma fille – Domingo / Bacquier / Plishka / Sutherland
ACT III
Barcarolle – Offenbachin neronleimaus
Synopsis: Hoffmann kertoo kolmannen tarinan, joka sijoittuu Venetsian palatsiin, jossa Nicklausse ja Giulietta laulavat rakkaudesta.
Offenbach kierrätti tämän kuuluisan dueton kuorosäestyksellä oopperasta “Les fées du Rhin”.
Barcarolle (belle nuit, o nuit d’amour); Caballé/Verrett
Synopsis: Rakkauteen pettynyt Hoffmann on omistautunut viinin ja naisten nautinnoille. Hän on vieraana Schlemilin ylellisessä venetsialaisessa palatsissa, jonka rakastajatar, kaunis kurtisaani Giulietta, järjestää dekadentteja orgioita.
Offenbach kirjoitti kohtausta varten juomalaulun muotoisen bravuuriaarian tenorille.
Amis! Amour tendre et rêveur – Domingo
“scintille diamant” – timanttiaaria
Synopsis: Dappertutto lähestyy Giuliettaa. Hän lupaa tälle timantin, jos tämä ottaa Hoffmannin peilikuvan häneltä, kuten hän oli jo tehnyt rakastajansa Schlemihlin kanssa.
Tätä kuuluisaa aariaa kutsutaan myös timanttiariaksi.
Scintille diamant – Bacquier/Bonynge
Synopsis: Sillä välin Schlemihl on palannut ja näkee Hoffmannin.
“Helas mon coeur s’égare” on suuri ensemblekappale kuudelle äänelle ja kuorolle. Tätä kaunista kappaletta Hoffmann ei ehkä ole kirjoittanut, se on dramaattisesti tarpeeton, ja siksi se on joskus jätetty pois.
Helas mon coeur s’égare (1) – Domingo / Baltsa / div.
Synopsis: Kaksikko kaksintaistelee ja Schlemihl kuolee. Giulietta lupaa Hoffmannille rakkauttaan, ja Hoffmann on hukassa. Hänen on kuitenkin paettava, ja Giulietta pyytää häntä jättämään peilikuvansa pantiksi.
Tämä kohtaus kehittyy intohimoiseksi duetoksi.
Malheureux…o dieu quel ivresse – Domingo
Synopsis: Niklausse kehottaa häntä pakenemaan välittömästi. Hoffmann haluaa kuitenkin viettää yön Giuliettan kanssa. Dappertutto antaa Hoffmannille juomaa, jolla Niklausse rauhoitetaan muutamaksi tunniksi. Erehdyksessä Giulietta juo juomaa ja kaatuu kuolleena.
EPILOGI
Synopsis: Takaisin Lutherin pubissa: Hoffmann on humalassa, Nicklausse muuttuu takaisin muusaksi ja tekee Hoffmannille rakkaudentunnustuksen. Hoffmann vastaa intohimoisesti hänen tunteisiinsa.
Et moi? Moi, la fidèle amie – Domingo / Tourangeau
Synopsis: Kun Stella vihdoin ilmestyy, Hoffmann näkee Stellassa Olympian, Antonian ja Giuliettan ja torjuu hänet. Lindorf käyttää tilannetta hyväkseen ja saattaa Stellan ulos. Hoffmann on menettänyt myös neljännen naisensa.
Suurella kolmikolla Stella ja Hoffmann hyvästelevät Lindorfin katseen alla.
Adieu! je ne veux pas te suivre – Domingo / Tourangeau
Tallennussuositus
EMI:llä Placido Domingo, Joan Sutherland ja Gabriel Bacquier, johtajana Richard Bonynge ja Orchestre de la Suisse Romande.
Peter Lutz, opera-inside, online-oopperaopas Jacques Offenbachin LES CONTES D’HOFFMANN
Leave a Reply
Want to join the discussion?Feel free to contribute!