Oopperan online-opas LEPAKKO
Johan Straussin Fledermaus kuvastaa Belle Epoquen unohtumatonta taikaa ja Wienin viehätystä.
Yleiskatsaus ja pikakäyttö
Sisältö
♪ Synopsis
♪ I. näytös (talokohtaus)
♪ Act II (Pallo kohtaus) (Pallo kohtaus)
♪ Näytös III (vankilakohtaus)
Highlights
♪ Trinke Liebchen, trinke schnell … Glücklich ist, wer vergisst …
♪ Dieser Anstand ist so manierlich (Tuntien duetto)
♪ Klänge der Heimat (Csardas)
Rooli ja synopsis
Ensi-ilta
Wien, 1874
Libretto
Carl Haffner ja Richard Genée, Perustuu Meilhacin ja Halévyn komediaan, joka puolestaan perustuu Roderich Benedixin Das Gefängnis -teokseen.
Pääroolit
Eisenstein, varakas poromies (tenori) - Rosalinde, hänen vaimonsa (sopraano) - Frank, vankilan vartija (baritoni) - Dr. Falke, notaari ja Eisensteinin ystävä (baritoni) - Tohtori Blind, Eisensteinin asianajaja (baritoni) - Adele, Rosalinden kotiapulainen (sopraano) - Orlowsky, ruhtinas ja isäntä (mezzosopraano) - Alfredo, laulaja (tenori).
Tallennesuositus
NVC ARTS (DVD), Hermann Prey, Kiri te Kanawa, Hildegard Heichele, Bejamin Luxon, johtaa Placido Domingo ja ROH Convent Garden Choir and Orchestra.
Kommentti
Libretto
LEPAKKO on yksi niistä harvoista opereteista, jotka ovat säilyneet oopperatalojen ohjelmistossa. Musiikki säihkyy ideoita ja kohtaukset ovat hulvattomia. Tämän oopperan juoni ja taustalla oleva tekstikirja on yksinkertaisesti mestarillinen. Alun perin menestyksekkään kaksikon Meilhac ja Halévy Offenbachille kirjoittama ooppera sovitettiin Johann Straussille, ja sen keskiössä on suuri tanssiaiskohtaus.
Musiikki ja historia
Musiikki kirjoitettiin pääosin kahden kuukauden aikana. Strauss sävelsi pääasiassa melodiat, kun taas suuren osan instrumentaatiosta sävelsi Genée. Csardat ja Overture ovat ainoat Straussin kokonaan säveltämät kappaleet.
Miehen päärooli oli sovitettu tenorille, mutta usein sitä laulavat baritoni.
Ensi-ilta
Operetin kantaesityksen vuonna 1874 Theater an der Wienissä johti säveltäjä. Se seurasi pian valtavan pörssikriisin jälkeen. Wieniläisyleisö ei tuntenut komediaa, ja se pysyi Itävallan metropolin ohjelmistossa vain lyhyen aikaa. Alusta alkaen se oli kuitenkin suuri menestys kaikkialla Euroopassa. Wienin hoviooppera julisti sen oopperaksi voidakseen esittää sitä talossaan.
LEPAKKO ACT I
Kuuluisa ouverture
Ouvertuura on upea potpuri oopperan parhaista ideoista, ja se on myös konserttisalissa usein kuultu teos, jota ei saa jättää väliin missään uudenvuodengaalassa.
Ouverture
Tomin ja Jerryn ystäville näet huvittavan sarjakuvaversion.
Ouvertuaari Fledermaus – Tom ja Jerry
Synopsis: Palvelustyttö Adele saa siskoltaan kutsun prinssi Orlofskyn tanssiaisiin. Niinpä Adele kysyy emännältään Rosalindelta, voisiko hän ottaa illan vapaaksi. Mutta Rosalinde kieltäytyy. Koska hänen miehensä Eisenstein joutuu sinä iltana vankilaan, ja hän haluaa tarjota hänelle viimeisen illallisen. Yhtäkkiä Alfredo ilmestyy. Hän on Rosalinden entinen rakastaja ja näkee tilaisuutensa, kun Eisenstein on vankilassa. Rosalinde pääsee hänestä eroon vain lupaamalla ottaa hänet myöhemmin vastaan. Eisenstein ilmestyy paikalle asianajajansa Blindin seurassa, jota hän solvaa, koska tämä ei edustanut häntä hyvin oikeudessa ja hän joutuu ottamaan kahdeksan päivän vankeusrangaistuksen. Rosalinde yrittää lohduttaa häntä. Eisenstein heittää asianajajan ulos ilman muuta.
Eberhard Wächterin ja Gundula Janowitzin kanssa eläväinen kolmikko Otto Schenkin tuotannossa.
Nein mit solchen Advokaten – Wächter / Janowitz / Kuchar
Synopsis: Tohtori Falke ilmestyy paikalle. Hän on Eisensteinin ystävä ja suostuttelee hänet tänään prinssi Orlofskyn tanssiaisiin. Tohtori Falke tuntee vankilanjohtaja Frankin ja illan lykkääminen voitaisiin varmasti järjestää. Falke ehdottaa Eisensteinin esittelemistä seurapiireille markiisi Renardina.
Komm mit mir zum Souper – Wächter / Holocek
O je wie rührt mich dies – komedia alkaa
Synopsis: Kun Eisenstein on pukeutumassa, Falke aloittaa juonittelun. Eisenstein oli 3 vuotta aiemmin jättänyt humalaisen Falken yksin kaupungin ulkopuolelle pukujuhlien jälkeen, ja hänen oli käveltävä aamulla kotiin lepakkopuvussa. Niinpä hän sai lempinimen tohtori Lepakko. Hän ennustaa Rosalindelle, ettei Eisenstein joutuisi vankilaan. Todisteeksi hän kutsuu tämän menemään prinssi Orlowskyn tanssiaisiin naamioituneena. Niin käy, että Rosalindey antaa Adelelle illan vapaaksi. Hän hyvästelee miehensä, joka väittää olevansa matkalla vankilaan.
Tässä komediassa kaikki on sallittua. Kuten tässä Hermann Preyn ja Kiri te Kanawan kanssa tehdyssä tallenteessa Eisensteinin aviomiehen jäähyväiset johdattelee vaimo lainauksella Valkyyriasta ja “O je wie rührt mich dies” (“Oi herra, kuinka surullista se onkaan”), jossa molemmat tekopyhät lausuvat pahoittelunsa tilanteesta.
So muss yksin ich bleiben (Terzett)… Oh je wie rührt mich dies
Synopsis: Alfredo ilmestyy. Kostoksi Rosalinde päättää viedä hänet prinssi Orlofskyn juhliin. Hän suostuu ja auttaa itseään Eisensteinin vaatekaapissa.
Seuraava korvamato ¾ ajassa. Sitaatti “Onnellinen on se, joka unohtaa sen, mitä ei voi muuttaa” “Glücklich ist, wer akzeptiert, was sein muss”) on tullut kuuluisaksi. Se edustaa monien operettien sisältöä ja myös Tonavan monarkian valssihenkistä tunnelmaa ja wieniläistä sielunmaisemaa.
Trinke, Liebchen trinke schnell..Glücklich ist, wer vergisst …
Synopsis: Vankilanjohtaja Frank ilmestyy hakemaan Eisensteinia. Hän luulee Alfredoa Eisensteiniksi. Rosalindan vaatimuksesta Alfredo leikkii mukana ja lähtee talosta vankilaan.
LEPAKKO ACT II
Hoito: Hoito: Prinssi Orlofskyn tanssisalissa. Vieraat odottavat iltaa innolla.
Ein Souper uns heute winkt – Karajan
Synopsis: Prinssi Orlofsky ilmestyy paikalle tohtori Falken seurassa. Hän selittää Orlofskylle suunnittelemansa juonittelun. Myös Adele on mukana juonessa ja tohtori Falke kutsui myös hänet. Falke esittelee Eisensteinin Orlofskylle ranskalaisena aatelismiehenä.
Yleensä prinssin rooli on housurooli ja sitä laulaa mezzosopraano. Tässä äänitteessä roolin laulaa miesääni: Wolfgang Windgassen osoittaa, että hän oli paitsi suuri Wagner-tenori myös loistava koomikko.
Ich lade gern mir Gäste ein – Windgassen
“Mein Herr Marquis” – Adelen lumoava esiintyminen
Synopsis: Eisenstein katselee Adelea hämmästyneenä. Mutta hän esiintyy Olgana. Orlofsky ja Falke huvittelevat.
“Mein Herr Marquis, ein Mann wie sie” on yksi tämän oopperan korvamerkkejä. Kiusoittelevalla valssilla piika paljastaa isäntänsä sanoilla “Ei, herra markiisi, teidänlaisenne miehen pitäisi ymmärtää se paremmin”.
Mein Herr Marquis (2:15) – Gruberova
Seuraavaksi kuulet toisen vakuuttavan version Regula Mühlemannilta loistavalla lopetuksella.
Mein Herr Marquis – Mühlemann
The “Uhrenquartett”
Synopsis: Ja nyt saapuu vankilanjohtaja Frank, joka oli kutsuttu nimellä Chevalier Chagrin. Orlofsky esittelee kaksi valeranskalaista Renardia ja Chagrinia toisilleen, ja nämä joutuvat keskustelemaan ranskaksi. Lopuksi ilmestyy naamioitunut Rosalinde, joka on naamioitunut unkarilaiseksi kreivittäreksi. Ensin hän näkee miehensä ja hämmästyksekseen myös Adelen. Eisenstein alias Renard esitellään salaperäiselle kreivittärelle, ja hän syttyy heti tuleen. Kun mies flirttailee hänen kanssaan, Rosalinde vannoo kostoa. Todisteeksi hän saa käsiinsä Eisensteinin taskukellon.
Tämä teos tunnetaan nimellä “Uhrenquartett” (“Tuntikvartetti”).
Dieser Anstand so manierlich (Duett) Prey / te Kanawa
Toisena versiona Geddan ja Schwarzkopfin kanssa tehty nauhoitus…
Dieser Anstand so manierlich (Duett) – Schwarzkopf / Gedda
Rosalinden Csardas
Synopsis: salaperäinen kreivitär Unkarista laulaa Csardasin.
Tämän tanssin nimi tulee unkarilaisesta Csárda-nimestä, joka viittaa puszta-tavernaan. Siitä tuli muotitanssi 1800-luvun puolivälissä ja se löysi tiensä wieniläiseen operettiin.
Kuuntele Elisabeth Schwarzkopfin ilmeikäs tulkinta.
Klänge der Heimat – Schwarzkopf
Synopsis: Juhlat lähtevät käyntiin ja prinssi Orlofsky laulaa samppanjalaulun.
Im Feuerstrom der Reben – Soffel
Synopsis: Juhlien edetessä tohtori Falke pyytää vieraita veljeilemään. Eisenstein ystävystyy Rosalinden kanssa ja Frank Adelen kanssa.
Falken ilmoitus johtaa teoksen toiseen tarttuvaan sävelmään, valssiin kuorolle “Brüderlein”.
Brüderlein, Schwesterlein
Synopsis: Orlofsky kutsuu vieraat tanssimaan. Juhlien ollessa huipussaan Frank ja Eisenstein huomaavat toisistaan tietämättä, että yhtäkkiä on aika lähteä. Eisenstein yrittää turhaan saada kreivittären kellon takaisin.
LEPAKKO ACT III
Synopsis: Vankilassa päivystää humalainen vankilanpalvelija Frosch. Frank saapuu vankilaan. Pian hänen jälkeensä ovelle koputtaa Adele siskonsa ja Falken seurassa. Hän tunnustaa olevansa Eisensteinin sisäkkö. Hän haluaa koe-esiintyä Frankille, jotta tämä saisi hänelle kiinnityksen teatteriin.
Kuulet tämän kappaleen Lucia Poppin virtuoosimaisessa tulkinnassa. Yön kuningattaren roolistaan tunnettu Popp pääsee tässä kappaleessa näyttelemään täydelliset koloratuuritaitonsa.
Spiel ich die Unschuld vom Lande – Popp
Suuri finaali
Synopsis: Jatko-osa odottaa jo. Eisenstein odottaa ulkona. Frank käskee Froschia nopeasti piilottamaan kaksi naista selliin. Tyytyväisenä Falke hyvästelee kaksi ällistynyttä miestä. Eisenstein saa tietää, että Frank on henkilökohtaisesti hakenut aamutakkiin pukeutuneen miehen Eisensteinin talosta. Sillä välin myös asianajaja Blind on ilmestynyt paikalle. Eisensteinilla on idea. Hän menee asianajajan kanssa viereiseen huoneeseen ja naamioituu Blindiksi. Kun Frosch tuo väitetyn Eisensteinin sellistä, myös Rosalinde ilmestyy vapauttamaan miehensä vankilasta. Samalla kun hän tapaa Alfredon, Blind alias Eisenstein astuu toimistoon. Eisenstein hakee kostoa. Rosalinde kysyy Blindiltä neuvoa, miten selittää Alfredon vierailu miehelleen, koska mitään ei ollut tapahtunut. Alfredo kysyy myös asianajajalta, miten hän pääsisi tilanteesta parhaiten pois. Eisenstein paljastaa itsensä ja syyttää vaimoaan rikoksesta. Mutta Rosalindella on yhä kello. Nautiskellen hän vetää sen taskustaan ja pitää sitä Eisensteinin nenän edessä. Kun Adele ja Falke ilmestyvät takaisin, kaikki ovat sovinnollisia ja vakuuttuneita, että kaikki johtui samppanjasta.
Finaali
“Hän on todellinen muusikko, hänen ideansa ovat niin rikkaita”, Brahms sanoi ystävästään Johannes Straussista. Anekdootti on kuuluisa, kun Straussin tytärpuoli pyysi häneltä omistuskirjoitusta. Sen sijaan, että Brahms olisi kirjoittanut lainauksen omasta teoksestaan, hän kirjoitti motiivin Sinisestä Tonavasta sanoin “valitettavasti EI Johannes Brahmsin”.
Peter Lutz, opera-inside, online-oopperaopas Johan Straussin LEPAKKO
Leave a Reply
Want to join the discussion?Feel free to contribute!