Online-oopperaopas Wagnerin aaria IN FERNEM LAND
:lle
Lue Mielenkiintoisia faktoja ja kuule upeita Youtube-videoita kuuluisasta aariasta “IN FERNEM LAND”.
Jos haluat kuulla lisää oopperasta LOHENGRIN, klikkaa linkkiä oopperan muotokuvaan
Aria – tiivistelmä ja tausta
Synopsis: Saksan kuningas Heinrich on saapunut Brabanttiin. Hän haluaa velvoittaa tämän osan valtakuntaansa palvelemaan unkarilaisia hyökkääjiä vastaan. Elsaa syytetään veljensä murhasta. Nyt kuningas joutuu tuomitsemaan hovipuun edessä. Elsa saa mahdollisuuden puolustautua oikeudessa. Mutta sen sijaan, että Elsa puolustaisi itseään, hän kertoo surustaan veljensä kuoleman vuoksi ja unesta, jossa hän näkee ritarin, joka taistelee hänen puolestaan ja todistaa hänen syyttömyytensä. Lohengrin ilmestyy ja lupaa taistella Lohengrinin puolesta, mutta vain sillä ehdolla, ettei Lohengrin koskaan kysy Lohengrinin nimeä tai alkuperää. Ortrudin ja Telramundsin juonittelun jälkeen Elsa kysyy häneltä kysymyksen hääyönä. Loitsu murtuu, ja Lohengrin julistaa juhlallisesti kaikille alkuperänsä. Hän on Graalin maljan ritari, joka on tullut Montsalvatin linnasta. Hänen isänsä on Parzival. Hän itse on ritari, jota kutsutaan Lohengriniksi. Graalin malja on lähettänyt hänet taistelemaan pahaa vastaan ja suojelemaan hyveellisyyttä. < br>< br>
Samoin kuin Tannhäuserissa, jossa on viimeisen näytöksen roomalainen tarina, tenorin on laulettava oopperan lopussa tärkein osuutensa. Tämä tarkoittaa sitä, että laulajalla on oltava riittävästi lauluvoimaa, jotta hän voi tuoda tämän osuuden illan huipennukseksi. Lohengrinissä tehtävä on “helpompi” kuin Tannhäuserissa, sillä Graalin maljan kertomus (“In fernem Land”) ja hänen jäähyväisensä (“Mein lieber Schwan”) ovat lyyrisiä, lähes bel canto -luonteisia kappaleita, kun taas roomalainen tarina vaatii dramaattista ääntä.
Lohengrinin tarina etenee juhlallisella, harkitulla tahdilla. Äänen on oltava arvokas, mutta silti kevyt, loistava ja salaperäinen, kaukana pateettisesta ja sankarillisesta. Orkesteri johtaa teoksen. Pianissimossa kuullaan hohtava A-duuri. Tenori aloittaa vaivattomasti, korostamattomalla nuotilla.
Voimakkuus kasvaa. Lohengrin laulaa ylpeänä Graalista “ein Gefäss von wunderthätgem Segen” (“siinä on ihmeellisen siunauksen astia”).
Juhlallisella äänellä hän ylistää vuosittaista ihmettä: “Alljährlich naht vom Himmel eine Taube um neu zu stärken seine Wunderkraft. Es heisst der Gral” (“Joka vuosi taivaasta laskeutuu kyyhkynen vahvistamaan sen ihmeellistä voimaa. Sitä kutsutaan Graaliksi”). Kaunis pehmeä forte A:ssa loistaa viulujen surisevan äänen yli.
Seuraavan kohdan korkea tessitura pitää dramaattisuuden ja juhlallisuuden korkealla. Se on tenorille vaativa kohta, jossa hänen on pidettävä lauluvoima korkealla rasittamatta ääntään liikaa.
Lopussa Lohengrin paljastaa nimensä. Nyt ääni muuttuu, siitä tulee upea, loistava ja sankarillinen, ei suinkaan ontto, vaan jalo. Se on oopperan kohokohta ja avain.
Graalin maljan kertomus päättyy juhlalliseen orkesterifinaaliin.
Aria – IN FERNEM LANDin teksti
In fernem Land, unnahbar euren Schritten,
Liegt eine Burg, die Montsalvat genannt;
Ein lichter Tempel stehet dort inmitten,
So kostbar, als auf Erden nichts bekannt;
Drin ein Gefäß von wundertät’gem Segen
Wird dort als höchstes Heiligtum bewacht:
Es ward, daß sein der Menschen reinste pflegen,
Herab von einer Engelschar gebracht;
Alljährlich naht vom Himmel eine taube,
Um neu zu stärken seine Wunderkraft:
Es heißt der Gral, und selig reinster Glaube
Erteilt durch ihn sich seiner Ritterschaft.
Wer nun dem Gral zu dienen ist erkoren,
Den rüstet er mit überird’scher Macht;
An dem ist jedes bösen Trug verloren,
Wenn ihn er sieht, weicht dem des Todes Nacht.
Selbst wer von ihm in ferne Land’ entsendet,
Zum Streiter für der Tugend recht ernannt,
Dem wird nicht seine heil’ge Kraft entwendet,
Bleibt als sein Ritter dort er unerkannt.
So hehrer Art doch ist des Grales Segen,
Enthüllt – muß er des Laien Auge fliehn;
Des Ritters drum sollt Zweifel ihr nicht hegen,
Erkennt ihr ihn – dann muß er von euch ziehn.
Nun hört, wie ich verbotner Frage lohne!
Vom Gral ward ich zu euch daher gesandt:
Mein Vater Parzival trägt seine Krone,
Sein Ritter ich – bin Lohengrin genannt.
Kirjoitettu Heldentenorille
Lohengrinin rooli on kirjoitettu “Heldentenorille”. Tämän Fachin hallitsevat vain harvat tenorit. Roolit on varattu kokeneille laulajille, sillä nuori ääni voi vaurioitua nopeasti. Laulajan fyysiset vaatimukset ovat valtavat. Oopperan kesto on yleensä hyvin pitkä, ja orkesterin säestys on kovaäänistä ja tiheää. Erinomaisia oopperan edustajia on vain vähän, ja taiteilijat ovat haluttuja ja yleensä varattuja jo vuosia etukäteen.
Kuuluisat tulkinnat elokuvasta IN FERNEM LAND
Kuulemme tämän teoksen eri tulkinnoissa. Aloitamme Jussi Björlingin tulkinnalla.
“Muutama viikko ennen kuolemaansa Björling lauloi Graalin maljan tarinan ensimmäistä ja viimeistä kertaa julkisesti. Vaikka ruotsin kieli ei välttämättä sovi Lohengriniin, vaikka se on tulkinnallisesti vielä alussa, lauletaan liian burschikos ja sisältää myös musiikillisen virheen – tässä se on, ihanteellinen Lohengrinin ääni. Björlings on ollut ehkä suurin menetys Wagnerin laulamiselle, jonka voi kuvitella: Etäisyys ja etäisyys maailmasta ja tuskallisen sävyinen aistillisuus”. (Fischer, suuret äänet). Esimerkiksi hänen crescendonsa (1:55) on henkeäsalpaava ja tulkinnan yllä leijuva melankolia on uskomattoman harmoninen.
In fernem Land – Björling
Kuulemme toisen tallenteen vuodelta 1940, joka on peräisin toiselta skandinaavilta. Tanskalainen Lauritz Melchior oli ehkä historian suurin Wagner-tenori. Hänen äänivaransa tuntuvat olevan ehtymättömät ja hänen dikotomiansa on erinomainen, luultavasti Bayreuthin ajoilta, jolloin hän harjoitteli roolia Cosima Wagnerin kanssa.
In fernem Land – Melchior
Seuraavassa äänitteessä kuullaan Franz Völkers. Völkersin Lohengrin kuuluu Wagner-laulun suuriin. Kesting: “Hänen Lohengrininsa Tietjenin johdolla kuuluu Wagnerin laulamisen täyttymyshetkiin. Hän lumoaa ilmaisuvoimaisella fraseerauksella ja lyyrisen maagisella äänellä.” Fischer (suuret äänet): “Völker asetti 30-luvulla Lohengrinin standardit, joita ei ole tähän päivään mennessä ylitetty. Hänen sankarillisen baritonisen voiman ja lyyrisen herkkyyden yhdistelmänsä oli balsamia niiden wagnerilaisten sieluille ja korville, jotka olivat kyllästyneet “Bell-Cantoon”. (bell on saksaa ja tarkoittaa “koiran haukkumista”).
In fernem Land – Völkers
Nicolai Gedda laulaa haltioituneen monologin.
In fernem Land – Gedda
Aureliano Pertile lauloi tämän kappaleen belcantolaiseen tyyliin. Tämä 20-luvulta peräisin oleva äänite on laulettu italiaksi. Pertile oli Toscaninin suosikkilaulaja. Tulkinta on hieman epätavallinen verrattuna Melchiorin versioon, mutta sitä arvostetaan ammattipiireissä.
Sydänmaassa – Pertile
Domingo lauloi Lohengrinin ensimmäisen kerran vuonna 1968, mutta hän huomasi, ettei ollut vielä valmis. Ääni kärsi rasituksesta. Ja vasta 15 vuotta myöhemmin hän lauloi sen uudelleen. Paljon bel cantoa hän täyttää Franz Lisztin vaatimuksen.
Kriitikot olivat yhtä mieltä siitä, että Dominon Lohengrin on suuri voimavara. Hänen äänensä loisto ja lyyrinen bel canto luovat vangitsevan, harmonisen kuvan ja ilahduttavat kuulijaa.
Keskusteluja käytiin ainoastaan niveltämisestä. Hänen saksankielisessä ääntämyksessään on suuria heikkouksia. Suurinta osaa kriitikoista se ei haitannut, Arnold Whittal jopa sanoi ivallisesti, että “Lohengrin on loppujen lopuksi vieras Brabantissa, ja Monsalvat on lähempänä Madridia kuin mitään pohjoista kaupunkia”. Tietysti oli myös puristeja, jotka kuvailivat aksenttia ei-ei-ei.
Sydänmaassa – Domingo
Peter Lutz, opera-inside, online-oopperaopas aariaan “IN FERNEM LAND” Richard Wagnerin oopperasta Lohengrin.
Leave a Reply
Want to join the discussion?Feel free to contribute!